Urban logistics in pedestrian zones – comparative case study

Kaupungit ympäri maailmaa tähtäävät kestävään kaupunkikehitykseen ja kävelyn edellytysten parantaminen on yksi konkreettinen toimenpide, jolla kaupunkiympäristön kestävyyttä pyritään parantamaan. Kaupunkirakenteen käveltävyyden edistämisellä on todettu saavutettavan monia sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä, joista muun muassa piristyvä kaupunkielämä ja lisääntyvä kaupallinen aktiivisuus lisäävät tavaraliikenteen tarvetta. Käveltävyyden edistäminen kuitenkin heikentää kävelyalueen toimintojen saavutettavuutta ja tekee tavaraa kuljettavista ajoneuvoista kävelyalueen käyttäjien silmissä entistä vähemmän toivottuja kyseisellä alueella. Jotta kaupunkirakenteen kestävyyden tavoitteet voidaan saavuttaa, on kaupunkilogistiikka saatava toimimaan kestävällä tavalla, myös kävelyalueella. Tässä tutkimuksessa tuotetaan vertailutietoa Helsingin ja sen kannalta käveltävyyden edistämisen suhteen kiinnostavien kaupunkien käytössä olevista kaupunkilogistiikkaratkaisuista. Tutkimuksessa kartoitetaan tapauskaupunkien kaupunkilogistiikkaratkaisut, joita verrataan keskenään ja nostetaan esiin samankaltaisuudet ja eroavuudet, sekä pohditaan löydettyjen eroavuuksien merkitystä Helsingin kaupunkilogistiikan ja kävelykeskustan kehittämisen suhteen. Vertailukaupunkeina toimivat Tukholma, Kööpenhamina ja München. Tutkimus osoitti, että kaupungit ovat käytettyjen kaupunkilogistiikan ratkaisujen suhteen monilta osin samankaltaisia, mutta myös eroavaisuuksia löytyi. Tavaraliikenteen aikaikkuna-, ajoneuvojen paino-/kokorajoitus-, lastausalue- ja julkisyksityisen kumppanuuden ratkaisut olivat käytössä kaikissa tapauskaupungeissa. Sen sijaan yöllisen tavaraliikenteen salliminen, vähäpäästöisen alueen perustaminen, ydinkeskustaa palvelevan kaupunkilogistiikkakeskuksen perustaminen sekä ympäristöystävällisen ajoneuvojen hyödyntäminen osoittautuivat vertailukaupunkien joukosta löytyviksi ratkaisuiksi, joita ei Helsingissä ole vielä kokeiltu tämän tutkimuksen kriteerit täyttäen. Maanalainen huoltotunneli sen sijaan, hyödyntämiseen liittyvistä ongelmista huolimatta, erotti Helsingin edukseen vertailukaupungeista. Eroavuuksien löytymisestä huolimatta työn yksi merkittävimpiä johtopäätöksiä se, että Helsingin kävelykeskustan merkittävä laajentaminen ei näytä edellyttävän nykyisistä poikkeavien kaupunkilogistiikkaratkaisujen käyttöönottoa.Cities around the world aim at sustainable urban development and improvement of walkability is one concrete action toward more sustainable urban environment. Research has shown that by improving urban structure’s walkability it is possible to achieve many social, environmental and economic benefits from which livelier city life and increasing commercial activity boost the need of freight transport. However, improvement of walkability decreases accessibility to activities within pedestrian zones and makes freight transport vehicles even less wanted around these areas. Urban logistics must be developed to function in sustainable way also within pedestrian areas in order to achieve sustainability goals. This research provides comparative knowledge about urban logistics initiatives being used in Helsinki and in selected case cities that are interesting by their pedestrian zone development. In this research the urban logistics initiatives used in each case city will be examined and compared. Analysis of the result will show the similarities and differences between the cities and conclude the meaning of found differences for development of urban logistics and pedestrian zones in Helsinki city centre. Comparative case cities are Stockholm, Copenhagen and Munich. Research showed that case cities have many similarities but also differences in used urban logistics initiatives. Freight transportation time-window, vehicle weight/size restriction, loading area and public-private-partnership initiatives were used in each compared city. However, allowance of night-time deliveries, establishment of lowemission zone and utilisation of environmental-friendly vehicles turned out to be initiatives found in comparison case city group but not from Helsinki by the criteria of this research. On the other hand, underground freight and service tunnel, yet suffering from utilization problems, differentiated Helsinki positively from comparison cities. Despite the found differences one of the main conclusions of this research was that utilization of new initiatives does not seem to stand out as precondition for notable expansion of the current pedestrian zone in Helsinki