Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa

Artikkelissa tarkastelemme, millaista funktioltaan konkreettisten ja abstraktien paikallissijojen käyttö on oppijansuomessa. Tutkimuksen lähtökohtana on Eurooppalainen viitekehys: kielten oppiminen, opettaminen, arviointi (2003, tästä lähtien EVK) ja sen kielitaitotasot A1–C2. Tavoitteena on selvittää, miten eri kielitaitotasoilla olevat oppijat käyttävät suomen paikallissijoja ja millainen on läheisen sukukielen viron mahdollinen vaikutus paikallissijojen käytön kehittymiseen kielitaitotasoittain. Tutkimusaineisto koostuu Oulun Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen (ICLFI) vironkielisten oppijoiden osakorpuksen ja YKI-tutkintojen korpuksen kirjallisista teksteistä. Aineistoa analysoidaan kolmessa ulottuvuudessa: taajuus, tarkkuus ja distribuutio. Tulokset osoittavat, että kaikki oppijat käyttävät eniten paikallissijojen konkreettisia funktioita. Konkreettisten funktioiden taajuus laskee taitotason noustessa kun taas abstrakti käyttö nousee. Lähdekielen vaikutus on havaittavissa sekä taajuuden että tarkkuuden kehityksessä. Vironkieliset suomenoppijat saavuttavat kohdekielisen taidon muita äidinkieliä puhuvia nopeammin: kohdekielenmukaisten muotojen osuus on vähintään 89 % jo A2-tasolla. Viron yleinen vaikutus suomen paikallissijojen oppimiseen on ensisijaisesti positiivista