Tietojenkalasteluviestit kielentutkimuksen kohteena : Klikkaa tästä! Vilpittömästi, Nordea

Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisia normeista poikkeavia piirteitä sähköpostitse lähetettyjen tietojenkalasteluviestien kieli sisältää ja millä keinoilla viestin vastaanottaja yritetään saada toimimaan toiveidenmukaisesti. Selvitän myös, mihin suomenkielinen lukija kiinnittää huomiota viestin aitoutta pohtiessaan. Tutkielma sijoittuu forensisen lingvistiikan eli forensisen kielentutkimuksen alueelle. Edellä mainittujen selvityskohteiden lisäksi tutkielman tavoitteena onkin tietoisuuden kasvattaminen forensisen kielentutkimuksen olemassaolosta ja sen käyttömahdollisuuksista. Valitsin tarkasteltavakseni juuri sähköpostiviestit, koska ne koskettavat todennäköisesti jokaista verkkokäyttäjää. Pääasiallinen aineistoni koostuu 53 tietojenkalasteluviestistä. Aineistooni valikoitui 37 pankkien nimissä lähetettyä viestiä, kaksi Verohallinnon nimissä lähetettyä viestiä, yhdeksän Microsoft Office 365 -palvelussa lähetettyä viestiä, kaksi arvontaviestiä ja kolme muuta viestiä. Selvitän toisen aineiston pohjalta sitä, mihin suomenkielinen lukija kiinnittää huomiota viestin aitoutta pohtiessaan. Tämä aineisto koostuu 23 vapaaehtoisen henkilön kommenteista. Kommenteissa perustellaan sitä, miksi jokin viesti vaikuttaa huijausviestiltä tai vastaavasti luotettavalta. Tutkimusote on laadullinen, mutta tarkastelen löydöksiä myös numeraalisesti. Teoreettisena viitekehyksenä on sisällönanalyysi, johon tukeutuen erittelen ja luokittelen aineistoani. Tietojenkalasteluviestien välillä on paljon yhteisiä sanoja, virkkeitä ja jopa kappaleita. Yleisimpiä kielioppinormien vastaisia löydöksiä ovat k:n astevaihteluvirheet (asiakaamme), virkkeen aloittaminen isolla alkukirjaimella tervehdyksen ja pilkun jälkeen sekä verbien virheellinen rinnastaminen. Aineistoni viesteissä on jonkin verran raskaita ja vaikeaselkoisia virkkeitä, vaikka viestit ovat pääosin melko ymmärrettävää ja hyvääkin suomea. Viestin vastaanottajan arviointikykyä pyritään heikentämään herättämällä tunteita. Epätoivotuilla seurauksilla pelottelu, lähettäjän auktoriteettiaseman hyväksi käyttäminen ja hoputtaminen ovat yleisesti käytettyjä vastaanottajaan vaikuttamisen keinoja. Vapaaehtoisten kommenteissa, joissa perustellaan viiden viestin vilpillisyyttä tai vilpittömyyttä, korostuvat viestien herättämät tunteet, linkkien painamisen oleellisuus sekä kielen täsmällisyys ja selkeys. Yksittäisiin kieliopinvastaisuuksiin on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota. Tutkielmassa esitetään havaintoja siis tietojenkalasteluviestien kielipiirteistä, vaikuttamisen keinoista ja siitä, mihin suomenkielinen lukija kiinnittää huomiota. Nämä havainnot voivat auttaa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja viranomaisiakin torjumaan tietojenkalasteluhyökkäyksiä