Lasten osallisuus Vaasassa: Suomenkielisten alakoulujen oppilaskuntien näkemyksiä osallisuudesta

Tämän Pro Gradu ¬tutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa Vaasan nuorisopalveluille vaasalaisten alakouluikäisten lasten osallisuuden kokemuksesta, jotta heidän osallisuuttaan voitaisiin edistää heille sopivalla tavalla. Lasten osallisuusrakenteita suunniteltaessa on tärkeää saada lasten ääni kuuluviin pelkkien aikuislähtöisten osallisuus- ja vaikuttamismallien sijaan. Tutkielma on jaettu kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, miten osallisuuden käsite voidaan määritellä lasten osallisuuden näkökulmasta, vastataan osallisuuden teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkielman empiirisen osion tutkimuskysymykset ovat, miten Vaasan suomenkielisten alakoulujen oppilaskuntien hallitukset kokevat osallisuutensa sekä millaisin keinoin vastaajien mielestä osallisuutta voitaisiin edistää Vaasassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu osallisuuden käsitteen ympärille. Käsite osallisuus määritellään tutkielmassa yleisten osallisuuden teorioiden avulla monista näkökulmista. Osallisuuteen liittyy kuuluminen, vaikuttaminen sekä osallistuminen, jotka yhdessä voivat luoda yksilölle hyvinvointia luovan tunteen osallisuudesta. Lasten näkökulma osallisuuteen korostaa edellä mainittujen lisäksi toimijuuden kokemuksen tärkeyttä, jotta lapset kokevat olevansa toimijoina yhteiskunnassa, eivätkä sivustakatsojan roolissa. Osallisuuden edistämistä käsitellään demokratian eri muotojen avulla. Eri demokratiamuodoissa eroavat käsitykset esimerkiksi siinä, edustaako henkilö omaa mielipidettään vai laajemman joukon näkökulmaa. Myös tavat vaikuttaa eroavat eri demokratiamuodoissa, joidenkin ollessa toiminnallisia ja toiset suorempia kuten äänestäminen. Lasten osallisuusrakenteet muodostuvat usein eri demokratiamuotojen yhteensovittamisesta. Tutkielman aineisto kerättiin viideltä vaasalaiselta suomenkieliseltä alakoululta haastattelemalla oppilaskunnan hallitusta. Aineistonkeräämisessä käytettiin teemahaastattelun menetelmää ryhmähaastatteluna. Yhteensä ryhmähaastatteluihin osallistui 41 alakouluikäistä lasta toukokuun ja syyskuun 2019 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, minkä teoreettinen viitekehys johdettiin osallisuuden sekä demokratian eri muotojen teorioista samoin kuin teemahaastatteluiden kysymyksetkin. Tutkimusaineiston perusteella vaasalaisten alakoulujen oppilaskuntien hallitukseen kuuluvat lapset kokivat osallisuutta eri muodoissa. Lasten vastauksissa korostui sekä halu olla mukana että vaikuttaa toiminnan avulla. Aineiston perusteella alakouluikäiset lapset ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta. Koulun piha-alueet, luonto ja ilmastonmuutos, kouluruoka sekä koulukiusaaminen olivat aiheita, joihin vastaajat erityisesti haluavat vaikuttaa. Vaikuttamistavat lasten vastauksissa vaihtelevat vaikuttamisenkohteen mukaan. Vastauksissa korostui lasten halu muuttaa asioita oman toiminnan kautta sekä toisaalta edustuksellisuuden tai suoran vaikuttamisen kautta esimerkiksi äänestämällä tai mielipidekyselyillä. Lasten näkökulmasta osallisuuden edistämiseen tähtäävältä osallisuusrakenteelta vaaditaan eri demokratiamuotojen yhdistelyä, jolloin lapset voivat aidosti vaikuttaa heidän lähiympäristöönsä liittyvissä asioissa, niin monipuolisesti kuin he vastauksissaan toivovat