Keskosten myöhäisten infektioiden ehkäiseminen hoitotyön keinoin : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia infektioiden ehkäisyä keskosten hoidossa hoitotyön keinoin eli sitä, kuinka hoitajat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa keskosten myöhäisten infektioiden ehkäisyyn. Ihmisen puolustusjärjestelmä kehittyy sikiöaikana pääasiassa raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, joten ennenaikaisesti syntyneillä riski saada infektio on muita lapsia selkeästi suurempi. Ennenaikaisesti syntyneet, erityisesti pienipainoiset keskoset, tarvitsevat usein tehohoitoa. Vastasyntyneiden teho-osastolla lapsella on monia infektioportteja, kuten kanyylit ja katetrit, jotka lisäävät infektioriskiä. Siksi oikeanlaiset ja yhdenmukaiset hoitoprotokollat ovat tärkeitä. Keskonen on ennen raskausviikkoa 37 tai alle 2500 grammaisena syntynyt lapsi. Keskoset voidaan luokitella syntymäpainon tai raskausviikkojen mukaan alaluokkiin. Opinnäytetyössä keskityttiin myöhäisten infektioihin ehkäisyyn. Myöhäisten infektioiden alkamisajalle on useita eri määritelmiä, tässä työssä myöhäisten infektioiden määritelmänä on käytetty 48-72 tunnin ikää, tai sitä myöhemmällä iällä alkanutta infektiota. (Sarvikivi ym. 2011, 1993; Luoto ym. 2014.) Opinnäytetyön tavoitteena oli tiivistää tietoa ja selvittää nykyaikaisimpia ja tehokkaimpia keinoja keskosten infektioiden ehkäisemiseksi. Työ on suunnattu kaikille keskosten hoidossa mukana oleville tahoille, erityisesti hoitajille. Myös keskosten vanhemmat voivat saada työstä hyödyllistä tietoa. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu pystyy tarvittaessa hyödyntämään opinnäytetyötä opetuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja siinä käytettiin lähteinä kansainvälisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuskysymyksenä oli “Kuinka ehkäistä keskosten infektioita sairaalahoidossa hoitotyön keinoin?”. Työn toimeksiantajana toimi Savonia -ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että käsihygienia, aseptinen toiminta, hoitoympäristön puhtaus ja henkilökunnan koulutus ovat keskeisimmät vaikuttajat keskosten myöhäisten infektioiden ehkäisyssä hoitotyön keinoin. Voidaan siis todeta, että hoitajien toiminnalla ja työskentelytavoilla voidaan vaikuttaa keskosten myöhäisten infektioiden esiintyvyyteen. Hoitajien hoitoprotokollien noudattaminen esimerkiksi käsihygienian suhteen saattaa kuitenkin olla vaihtelevaa. Kirjallisuuskatsauksesta tulee ilmi, ettei keskosten infektioiden ehkäisemisestä hoitotyön keinoin ole ainakaan liiaksi tietoa saatavilla. Erityisesti perheen ohjaamisesta löytyi melko vähän materiaalia, vaikka keskosten hoidossa perheen merkitys on erittäin suuri. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi perheen ohjaaminen oikeanlaiseen käsihygieniaan ja tutkia sen vaikuttavuutta infektioiden ehkäisyyn keskosten hoidossa