Viilunjatkoslinjojen tuotantotehokkuus ja työohjeen päivitys: UPM Plywood Joensuu

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää uuden ja vanhan jatkoslinjan välisiä tuotantotehokkuuseroja sekä päivittää uuden jatkoslinjan työohje. Tutkimusta koskeva tutkimusdata kerättiin UPM:n tiedonkeruujärjestelmistä sekä käsikirjoilla suoraan operaattoreilta. Toimeksiantajana työlle toimi UPM Plywood Joensuun koivuvaneritehdas. Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään toimeksiantaja, laitetoimittaja, vanerin valmistusprosessi ja viilun jatkamisprosessi. Toisessa osassa tutkitaan tuottavuuden keskeisiä käsitteitä ja periaatteita. Tutkimusosassa tutkittiin vanhan jatkoslinjan ja uuden jatkoslinjan tehokkuutta. Tutkimuksenkohteena oli operaattoreiden puristusmäärät, tehollinen ajoaika, hylättyjen viilujen prosentuaalinen osuus sekä puristimien puristusmäärät ja käyttöaste. Lopuksi vertailtiin tutkimustuloksia keskenään. Tutkimustuloksista käy ilmi, että operaattoreiden välisiä tuottavuuseroja oli enemmän vanhalla kuin uudella jatkoslinjalla. Uusi jatkoslinja ei kuitenkaan vielä yllä tehokkuudessa samalle tasolle vanhan jatkoslinjan kanssa. Tämä johtuu ongelmista uuden jatkoslinjan ylösajossa ja operaattoreiden linjankäsittelyn opetteluvaiheesta. Toimeksiantajan toiveesta työn tulokset luokiteltiin salaiseksi. Tästä syystä liitteet on jätetty pois opinnäytetyön julkisesta versiosta