Simulaatio-opetus vuorovaikutustaitoja edistävänä opetusmenetelmänä hoitotyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata, miten simulaatio-opetuksella edistetään hoitohenkilökunnan vuorovaikutusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnalle ja hoitotyötä opiskeleville simulaatio-opetusmenetelmästä vuorovaikutusta edistävänä menetelmänä. Opinnäytetyö oli tilaustyö Seinäjoen Ammattikorkeakoululle ja yhteyshenkilönä toimi lehtori Mari Salminen-Tuomaala. Aineisto kerättiin eri tietokannoista. Tulokset analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tiedonhaussa tutkimuksia löytyi alustavaan tarkasteluun 88 joista lopulliseen tarkasteluun valittiin 26. Tämä opinnäytetyö pyrkii vastaamaan kysymykseen kehittääkö simulaatio-opetus vuorovaikutusta hoitotyössä. Sekä millaisia apuvälineitä simulaatioissa voidaan käyttää vuorovaikutuksen tukena. Opinnäytetyössä pyrittiin tuomaan ilmi simulaatioiden optimaalinen rakenne, jolla vuorovaikutustaitoja pystyttiin kehittämään. Myös moniammatillisen vuorovaikutuksen kehittyminen ja merkitys simulaatio-opetuksen näkökulmasta otettiin tarkasteluun. Tulosten perusteella voitiin päätellä, että simulaatio oli tehokas menetelmä kehittämään vuorovaikutusosaamista hoitotyössä. Erityisesti kehittyminen tuli ilmi simulaation debriefing eli purkukeskustelu osuudessa. Simulaation riittävä suunnittelu ja oikea rakenne sekä ammattitaitoinen ohjaus voitiin katsoa olevan edellytys vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle. Simulaatioissa käytettäviä työkaluja kuten esimerkiksi ISBAR:in sekä TeamSTEPPS®:in käyttö koettiin hyödylliseksi. Moniammatillisten simulaatio-opetuksen merkitys korostui myös, sillä hoitoala on moniammatillista ja moniammatilliseen vuorovaikutukseen perustuvaa työtä, joka vaatii tilannetietoisuutta. Myös näitä voi simulaatioiden avulla harjoittaa