Muistisairaan potilaan arvokas elämä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa : miten sairaanhoitaja tukee ja auttaa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia siitä, millaista on muistisairaan potilaan arvokas elämä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, sekä siitä millaisin menetelmin sairaanhoitajat tukevat ja auttavat arvokkaan elämän toteutumista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä näkyväksi tuki- ja auttamismenetelmät muistisairaan potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia, jotka työskentelevät psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa muistisairaiden parissa. Haastattelut toteutettiin teemoitettuina yksilöhaastatteluina. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyöstä käy ilmi, että sairaanhoitajien mielestä kunnioittava kohtaaminen ja potilaan elämänhistorian tunteminen ovat avainasemassa, kun mietitään mitä arvokas elämä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on. Yhtälailla tärkeiksi koettiin itsemääräämisoikeuden tukeminen ja hyvä hoito. Yksilöllinen hoitosuunnitelma, läsnäolo ja erilaiset toiminnalliset virikkeet ilmenivät haastatteluissa tärkeimpinä arvokkaan elämän tukikeinoina psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi tutkimus siitä, onko muistisairaiden potilaiden elämänlaatu parantunut psykiatrisen osastohoidon jälkeen.The purpose of this thesis was to collect information about the valuable lives of people with memory disease in psychiatric specialized medical care. The nurses were asked what they thought valuable life was and how they supported it. The data were collected by interviewing 4 nurses. The interviews were completed individually. The collected data were analyzed using qualitative content analysis. The responders stated that a respectful meeting and knowing the patient’s history of life were the key point when thinking about the value of life. Equally important was supporting of self-determination and good care. The findings indicated that individual treatment plan, presence and different kinds of activities were important when talking about supporting the valuable life. Further research is required to study if memory patient’s quality of life improved after the psychiatric care period