Tunnekasvatuksen lisääminen päiväkodin arkeen : päiväkodin kasvattajien ja vanhempien näkemysten hyödyntäminen tunnekasvatuksen kehittämisessä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä kasvattajien tietoisuutta tunnekasvatuksesta. Tavoitteena oli selvittää kasvattajien ja perheiden näkemyksiä tunnekasvatuksen tilasta yhteistyöpäiväkodissa sekä tiedustella siihen liittyviä toiveita ja kehitysideoita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka tunnekasvatusta voidaan lisätä päiväkodin arkeen ja miten kasvattaja voi vahvistaa tunnetaitojen kehittymistä. Työn tavoitteena oli myös luoda kasvattajille työvälineitä arjen tunnekasvatukseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä tamperelaisen päiväkodin kanssa. Tutkimus oli laadullinen ja se koostui kasvattajille tehdyistä haastatteluista sekä perheille suunnatuista kyselyistä, jotka toteutettiin sekä sähköisenä että paperisena versiona. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ja niiden avulla pyrittiin selvittämään kasvattajien näkemyksiä tunnekasvatuksesta sekä sen kehittämisestä. Tutkimuksen tulosten sekä teoriatiedon avulla tehtiin johtopäätöksiä tämänhetkisestä tunnekasvatuksen tilasta sekä siitä, miten sitä voidaan kehittää. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että tunnekasvatus on merkittävä osa varhaiskasvatusta ja kasvattajan rooli sen tukijana ja kehittäjänä on suuri. Lasten tunnetaitojen kehittymisen tukemiseen tulisi panostaa varhaiskasvatuksessa, sillä lapsena opitut tunteisiin liittyvät taidot luovat pohjan tasapainoiselle tunne-elämälle. Kasvattaja on tärkeässä roolissa lapsen taitojen tukijana sekä tunnekasvatusta tukevan ilmapiirin luojana. Opinnäytetyön päämääränä oli luoda työvälineitä kasvattajien arjen tunnekasvatuksen tueksi. Työn tuloksena luotiin ”tunnetalo”, jonka tarkoituksena on tarjota kasvattajille konkreettisia välineitä työhön. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnekasvatukseen tulisi panostaa. On hyvä tiedostaa, ettei tutkimuksen tuloksia voida yleistää laajalti, vaan ne kertovat yksittäisen päiväkodin tunnekasvatuksen tilasta sekä sen kehitysmahdollisuuksista. Tutkimus toi esille tunnekasvatuksen merkityksen osana varhaiskasvattajien työtä sekä antoi paljon arvokasta tietoa tunnekasvatuksesta ja sen toteuttamisesta. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka lapsen itseohjautuvuutta voidaan tukea hankalissa vuorovaikutustilanteissa.The purpose of this thesis was to increase the child educator’s awareness of emotional education. The aim was to determine parents’ and child educators’ views on emotional education at a kindergarten level. Other aims were to find out how the educators could support the development of the children’s emotional skills, and to create a practical tool to support the work of the educators in the kindergarten. The study was qualitative, and it was conducted in collaboration with a kindergarten in Tampere. The data were collected through semi-structured theme interviews and surveys. Emotional education and the role of the child educator are significant parts of early childhood education. To create a healthy emotional base for children it is necessary to invest in emotional education. As an outcome, a new kind of emotion board was created in the purpose of supporting emotional education in everyday situations in the kindergarten. As a conclusion, early childhood education should focus on implementing children`s emotional education and with it support the development of emotional skills. Further studies could research how children’s self-direction could be supported in difficult communication situations