Mielenterveyskuntoutujien digitarpeet ja -valmiudet: Selvitys Hoivakehitys Oy:n asiakkaiden valmiuksista käyttää digitaalisia kuntoutuspalveluita

Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää Hoivakehitys Oy:n asiakkaiden valmiuksia ja tarpeita käyttää digitaalisia kuntoutuspalveluja. Selvitys oli tehtävä osana yhdistyksen digitaalisten palvelujen kehitystyötä. Hoivakehityksen kotikuntoutusyksikössä toteutettiin vuonna 2017 videovälitteisen ohjauksen pilotti, jonka tulokset osoittivat, että videovälitteisellä ohjauksella voidaan vähentää asiakkaan tarvetta kriisikodinkäynneille ja kriisikuntoutusjaksoille. Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen ja käyttöön ottaminen yhdistyksessä edellytti asiakaslähtöisen selvitystyön asiakkaiden tarpeista, valmiuksista. Selvitys Hoivakehityksen asiakkaiden tarpeista ja valmiuksista käyttää digitaalisia kuntoutuspalveluita toteutettiin keväällä 2019. Vastaajiksi valikoituivat yhdistyksen nuoremmat, päivittäin digitaalisia laitteita ja internetiä käyttävät asiakkaat. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena. Asiakkaitta tavattiin ennen varsinaista kyselyä työpajoissa, joissa heidät perehdytettiin aiheeseen vapaamuotoisissa keskusteluissa. Selvityksessä käytettiin aineistona tehdyn kyselyn kyselytuloksia sekä asiakastyöpajoissa kertynyttä aineistoa. Kyselyn vastauksien perusteella asiakkailla oli valmiudet käyttää digitaalisia kuntoutuspalveluita. Kaikilla vastaajilla oli laitteistoa ja internetliittymä verkkoon pääsemiseksi, kaikilla oli kokemuksia verkkopalvelujen käyttämisestä ja suurin osa oli käyttänyt vahvaa tunnistautumista edellyttäviä verkkopalveluita. Apua ja ohjeistusta ei vastaajat digipalvelujen käyttöönoton yhteydessä yhdistyksessä uskoneet tarvitsevansa. Digitaalisesti toteutettavien palvelujen tarpeissa korostuivat tarve joustavalle sähköiselle asioinnille, tuen ja avun tarve muutoksessa ja kriisissä, vertais- ja sosiaalisen tuen tarve sekä luottamuksen ja turvallisuuden tarve. Kyselyn tulosten pohjalta koottiin Hoivakehitykselle sähköisten palvelujen kehitysehdotukset sekä asiakkaille tarkoitetut sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelulinkkien että omahoito- ja pelilinkkien listat. Asiakaskysely oli tehty osana Hoivakehityksen palvelujenkehitystyötä. Selvityksen suppean otannan vuoksi selvityksen tulokset ovat huonosti yleistettävissä ilmaisemaan kaikkien mielenterveyskuntoutujien digipalvelutarpeita ja -valmiuksia, mutta sen antaa melko luotettavan kuvan nuorempien, päivittäin älylaitteita käyttävien ja netissä viihtyvien mielenterveyskuntoutujien digitaalisista valmiuksista ja tarpeista.The aim of this thesis was to clarify the readiness end needs of the clients of Hoivakehitys Association for the use of digital services in their mental health rehabilitation program. Hoivakehitys Association is a private non-profit association which provides mental health rehabilitation and home rehabilitation services in Finland, Pieksämäki. The investigation’s method was an inquiry. The investigation was needed for proceeding with the developing and implementing of digital services in the association. In 2017 there was a pilot of video call service accomplished in the Hoivakehitys home rehabilitation unit between the rehabilitee and the instructors of the association. The results showed that during the pilot and using the video guidance service the rehabilitee did not need the acute crisis service at home or in the rehabilitation village. For the further developing of digital mental health services there was a need for information about the clients’ readiness and actual needs for using such services. The inquiry proceeded in the spring 2019. The participants for the inquiry were selected among the younger clients of the association who use internet, different kinds of internet platforms and e-services daily. The data of this thesis was gathered by using a questionnaire and in workshops with the clients. The material was analyzed both quantitatively and qualitatively. The main result was that the clients of Hoivakehitys Association had a readiness and needs for using digital mental health services. All the respondents had the equipment and a connection needed for accessing the internet. Most of them had previous experience of using digital services that demand strong digital verification. Most of the respondents evaluated their digital skills as good. The dominating needs for the use of digital mental health services were the need for a flexible digital transaction, the need for help and support in crises and transition phases, the need for social and peer support and the need for security and trust. Based on these results of, there were development proposals gathered for the further development of e-services in Hoivakehitys Association. As this inquiry was accomplished for the need of Hoivakehitys Association for their service developing, the results can be poorly applied to express all mental health rehabilitees’ readiness and needs for the using of the digital rehabilitation services. However, the results express reasonably well the readiness and needs for e-services of mental rehabilitation of the younger mental health rehabilitees who use digital devices and internet platforms on a daily basis