Perehtymisoppaan kehittäminen perhetyön työyhteisössä

TIIVISTELMÄ Suvi Saunamäki Perehtymisoppaan kehittäminen perhetyön työyhteisössä 59 sivua ja 1 liite marraskuu 2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kehittämisen malli, jonka avulla kehitettiin JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (JIK ky:n) perhetyölle perehtymisopas suunnitelmineen. Kehittämisprojekti toteutettiin kuntayhtymässä helmi-kesäkuussa 2019. Tuona aikana materiaali koottiin yhtenäiseksi kansioksi kehittämistyöryhmän ja perhetyön työyhteisön osallistuessa kehittämistehtävään. Opiskelen sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyön ammattikorkeakoulututkintoa, ja kehittämisessä huomioin myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tuottaman perehdyttämisen menetelmät ja materiaalin sekä pohdin kehittämisprojektin antia omaan kirkon työn osaamiseeni. Kehittämiseen osallistui pääosin viiden hengen työryhmä, mutta perehtymisopas on JIK ky:n perhetyön työntekijöiden yhteisesti hyväksymä kokonaisuus. Kehittämisen apuna käytettiin perehdyttämisen valmiita malleja ja kuvauksia niiltä osin kuin se oli mahdollista. Kehittämisprojektin lähtökohtana oli työyhteisön oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja tunnustaminen, joka näkyy erityisesti työpajojen toiminnassa, mutta myös koko työyhteisön yhteisissä tapaamisissa, joissa saatiin kehittämistyöhön sisältöä ja tietoa. Kehittämistyössä oma roolini kehittämisen organisoinnissa oli ratkaiseva. Tiiminjohtajana vastasin laadukkaan kehittämisen ja perehdyttämisen tiedonhankinnasta, työryhmän kokoamisesta, kehittämismenetelmien valitsemisesta, suunnitelmien etenemisestä aikataulussa ja kehittämistehtävän valmistumisesta. Kehittäminen tapahtui spiraalimaisen toimintatutkimuksen kaavalla, jossa toistuivat tietyt vaiheet. Työryhmässä suunniteltiin perehdytysmateriaalia erilaisin menetelmin ja sitä työstettiin ja muotoiltiin käytännön työhön soveltuvaksi. Tämän jälkeen tuotosta havainnoitiin ja reflektoitiin käytettävyyden ja tarpeellisuuden kannalta. Mikäli oli aiheellista, kehittämisen kohteena ollut asia palautettiin suunnitteluvaiheeseen edelleen parannettavaksi. Kehittäminen lisäsi työntekijöiden valmiuksia työhön ja perehdyttämiseen. Kehittämisessä keskeiseksi muodostui oivallus, että perehdytys on vahvasti myös perehtyjän itsensä prosessi, jossa hän on itse aktiivinen toimija. Tämän oivalluksen myötä perehdyttämismateriaali sain nimekseen perehtymismateriaali. Lopullinen tuotos on nimeltään Perhetyön perehtymisopas. Perehtymisopas palvelee niin vanhoja kuin uusiakin työntekijöitä, sillä työtehtävien kuvaukset ovat tarpeen vanhoillekin työntekijöille, jotka siirtyvät uusiin työtehtäviin. Perehtymisopas toimii myös harjoitteluun tulevien opiskelijoiden perehdyttämisen tukena