Luottamus ja epäluottamus esimies-alais-vaihtosuhteissa hallinnon tukipalveluita tarjoavalla alalla

Luottamus, ja myös vähemmän tutkittu epäluottamus. ovat ajankohtaisia tutkimuskohteita erityisesti nykyään, kun muutos on niin suuri osa organisaatioiden arkea niin liiketoimintamallien kuin henkilöstön osaamistarpeidenkin kannalta. Myös teknologian kehitys ja sen mukanaan tuomat digitalisaation haasteet lisäävät tarvetta ymmärrykselle luottamuksesta ja sitä sisältävästä dialogisesta vuorovaikutuksesta. Luottamuksen vaikutukset organisaatioissa ovat havaittavissa muun muassa ilmapiirissä, työhyvinvoinnissa ja kaikessa kanssakäymisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja tarkastella luottamuksen ja epäluottamuksen ilmenemistä esimies-alais-vaihtosuhteissa (LMX) kohdeyrityksen alaisten ja esimiesten kokemusten kautta fenomenologisen tutkimuksen avulla. Aineisto koostuu kohdeyrityksen työntekijöiden haastatteluista. Haastateltavat olivat esimiesasemassa olevia (n=4), sekä suorittavan tason työntekijöitä (n=4) hallinnon tukipalveluja tuottavalla alalla. Kohdeyrityksessä on vastikään käyty läpi yhteistoimintaneuvottelut, ja haastattelut suoritettiin pian neuvottelujen tultua päätökseen. Tulokset osoittivat luottamuksen toimivan hyvin vastavuoroisesti. Kummankin osapuolen toiminta vaikutti luottamuksen olemassaoloon ja ilmenemiseen työn arjessa. Sen läsnäololla vaihtosuhteissa oli positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, motivaatioon ja minäpystyvyyteen. Epäluottamuksen läsnäolo sen sijaan hankaloitti työntekoa, vähensi työyhteisön avoimuutta ja aiheutti jopa välttelyä. Sekä alaiset ja esimiehet kokivat epäluottamuksen vaikuttavan työilmapiiriin negatiivisesti. Jos luottamus oli menetetty, sen palauttaminen katsottiin hankalaksi, toisinaan jopa mahdottomaksi. Luottamuksen palauttamisen katsottiin kuitenkin olevan molempien osapuolten vastuulla. Sekä esimiehet, että alaiset työstivät esimies-alais-vaihtosuhteitaan aktiivisesti, mutta heidän roolinsa niissä olivat luonteiltaan erilaisia. Esimiehet määrittivät vaihtosuhteita toiminnallaan, ja alaiset puolestaan reagoivat esimiehen toimintaan, ja tekivät omat ratkaisunsa sen pohjalta