Aspects of Pain in Special Age Groups

Kivun arviointiin, kipukokemukseen ja kivun hoitoon liittyy erityispiirteitä ja haasteita erityisikäryhmissä (lapset, ikääntyneet). Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kipuun sopeutumista lapsilla ja nuorilla sekä löytää tekijöitä, jotka ovat yhteydessä koettuun kipuun ikääntyneillä. Tutkimuksen tavoite oli siten kehittää keinoja ymmärtää paremmin näiden erityisikäryhmien kipukokemusta. Tutkimuksessa määritettiin englannista suomeksi käännetyn kipusopeutumismittarin (PCQ) faktorirakenne, ja suomenkielinen PCQ validoitiin. PCQ on ensimmäinen nimenomaan lapsille kehitetty kipusopeutumismittari. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ikääntyneiden SF-36-mittarilla arvioitua kivun voimakkuutta ja haittaavuutta sekä näihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin ikääntyneiden reseptikipulääkeostoja, jotta saataisiin enemmän tietoa ikääntyvän väestön kipulääkkeiden käytöstä sekä kipulääkeprofiilista. Päähuomio kohdennettiin opioidiostoihin, sillä opioidien käytön tiedetään lisääntyneen ikääntyneessä väestössä. Lastenreumaa sairastavien ja pitkittyneestä kivusta kärsivien lasten (N=91, ikä 8– 15 vuotta) kipuoireet jaoteltiin ensimmäisen ja korkeamman asteen luokkiin käyttäen eksploratiivista faktorianalyysiä. Satunnaisotannalla valikoidut, kotona asuvat ikääntyneet (N=1420) raportoivat SF-36-mittarilla kokemaansa ruumiillista kipua viimeisen kuukauden ajalta. Kipuraportoinnin perusteella tutkittavat jaettiin neljään kipuryhmään (ryhmä I [0–45, kohtalainen–erittäin kova kivun voimakkuus sekä kipuun liittyvä haitta], ryhmä II [47,5–70], ryhmä III [77,5–90], ryhmä [100, ei lainkaan kipua]). Ikääntyneiden raportoimia kyselytietoja sekä kliinistä aineistoa tarkasteltiin suhteessa kipuun. Ikääntyneiden reseptikipulääkeostot kuudelta kuukaudelta ennen kyselykaavakkeen täyttöä ja kuudelta kuukaudelta sen jälkeen kerättiin Kansaneläkelaitoksen reseptitietokeskuksesta. Kipulääkeostoja tarkasteltiin erikseen kolmessa ikäryhmässä (62–66-, 72–76- ja 82–86-vuotiaat). Kulttuurisesti ja tilastollisesti tyydyttävä suomenkielisen PCQ:n ensimmäisen ja korkeamman asteen faktorirakenne saavutettiin 38 muuttujalla. Ikääntyneistä 78 % raportoi kokeneensa kipua viimeisen kuukauden aikana (SF-36 kipu < 100); 17 % oli kokenut sekä kohtalaista tai erittäin kovaa kipua että kohtalaista tai erittäin voimakasta kipuun liittyvää haittaa. Ne henkilöt, jotka raportoivat eniten kipua, asuivat useammin yksin, sijoittuivat matalampaan sosioekonomiseen luokkaan ja olivat useammin ylipainoisia sekä monisairaampia. Ikääntyneistä 84 % oli vuoden aikana noutanut apteekista jotakin reseptillä määrättyä kipulääkettä; 77 % oli noutanut tulehduskipulääkkeitä ja 32 % opioideja. Ainoastaan sairauksien määrä oli itsenäisesti yhteydessä kipulääkeostoihin. Eri ikäryhmien välillä ei löytynyt mainittavaa eroa kipulääkejakaumassa tai noutojen esiintyvyydessä. Metabolinen oireyhtymä ja yleinen sairastavuus olivat itsenäisesti yhteydessä opioidien käyttöön niillä henkilöillä, jotka olivat noutaneet reseptillä määrättyjä opioideja mutta eivät olleet raportoineet lainkaan kipua. Lapsilta voi puuttua keinoja käsitellä epämiellyttäviä fyysisiä ja psyykkisiä kokemuksia. Validi kipusopeutumismittari voi edistää heikon kivun käsittelykyvyn tunnistamista ennen kuin kipu kroonistuu. Merkittävä osa ikääntyneistä oli raportoinut kipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Useiden tekijöiden, joiden todettiin olevan yhteydessä kipuun näillä henkilöillä, tiedetään olevan yhteydessä sosiaaliseen syrjäytymiseen. Huomiota tulee kiinnittää kyseisten tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen kipua kokevilla henkilöillä. Tulehduskipulääkkeiden ja opioidien käyttö ikääntyneillä oli runsasta. Huolellista harkintaa tulee käyttää näiden lääkkeiden määräämisessä ikääntyneelle väestölle, ja vasta-aiheet ja mahdolliset riskit tulee tuntea. Erityishuomiota tulee kiinnittää niihin ikääntyviin henkilöihin, jotka sijoittuvat matalampaan sosioekonomiseen luokkaan, ovat ylipainoisia ja joilla on metabolinen oireyhtymä.Special age groups (children, adolescents, older adults) have special characteristics when it comes to pain assessment, pain experience, and pain management. The first objectives of the current study were to examine pain coping in children and to identify factors related to pain in older adults, in order to improve the understanding of the pain experience in these special age groups. First, the factor structure of the Finnish translation of the Pain Coping Questionnaire (PCQ), the first validated pain coping measurement developed specifically for children, was determined and validated. Secondly, the pain intensity and interference as well as pain-related factors according to the SF-36 were examined among community-dwelling older adults. In addition, purchases of prescribed analgesics among older adults were considered in order to estimate the analgesic administration prevalence in the aging population. The main focus was in opioid purchases due to the known increase in opioid use among older adults. Exploratory factor analysis was used for the first-order and higher-order classification of 91 juvenile idiopathic arthritis patients and patients with chronic non-inflammatory musculoskeletal pain symptoms, aged 8–15. A total of 1,420 randomly selected community-dwelling older adults self-reported SF-36 bodily pain (pain intensity and pain-related interference) during the previous month. Based on the pain reports, four pain groups were formed (group I [0–45, moderate to very severe pain intensity and interference], group II [47.5–70], group III [77.5–90], and group IV [100, no pain at all]). The relationship between questionnaire and clinical data in these groups was explored. Data regarding older adults’ analgesic purchases for six months prior to and six months after the self-report were retrieved from the Social Insurance Institution of Finland. Analgesic purchases were examined separately in three age groups (62–66, 72–76, and 82–86 years). Factors related to analgesic purchases were explored. With 38 items, the exploratory factor analysis of the PCQ provided a both culturally and statistically satisfactory structure of eight first-order factors (Internalizing/Catastrophizing [IC], Positive Self-Statements [PSS], Information Seeking [IS], Seeking Social Support [SSS], Cognitive Distraction [CD], Externalizing [EXT], Behavioural Distraction [BD], Problem Solving [PS]) and three higher-order factors (Approach [APP], Emotion-Focused Avoidance [EFA], Distraction [DIS]) in the Finnish translation. Regarding older adults, the overall pain prevalence was 78% (SF-36 bodily pain < 100); 17% had experienced both moderate to severe pain intensity and pain-related interference. The prevalence of cohabiting as well as socioeconomic status decreased, and obesity and morbidity increased with increasing SF-36 bodily pain. In total, 84% of the participants had purchased at least one prescribed analgesic over the period of one year; 77% had purchased non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs), and 32% had purchased opioids. Of all examined factors, only morbidities were independently associated with analgesic purchases. Age did not make a marked difference in drug distribution or purchasing prevalence. Of the opioid purchasers, 16% had reported no pain of any intensity and 30% no pain-related interference. Metabolic syndrome and morbidities were independently associated with opioid purchases among these participants. Children may lack understanding and the means to deal with ongoing unwanted physical and mental health conditions. A valid pain coping scale may enhance the distinguishing of vulnerable pain coping at the very early stage of pain becoming chronic. In older adults, a high prevalence of intense and interfering pain was reported. Multiple factors that were found to relate to pain are known to associate with social exclusion. Increasing efforts should be targeted towards identifying these factors in persons with pain. The use of NSAIDs and opioids emerged as being substantial in the older adult population. Careful deliberation in terms of contraindications and potential risks needs to be executed when prescribing NSAIDs and opioids to older adults, especially in older adults with a lower socio-economic status, obesity, and metabolic syndrome