Huono-osaisuuden yhteys ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja alan vaihtamisen harkitsemiseen

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää huono-osaisuuden tekijöiden ja huono-osaisuuden kasautumisen yhteyttä ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja alan vaihtamisen harkitsemiseen 15–19-vuotiailla nuorilla. Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syitä, joita yleensä ovat väärän alavalinnan lisäksi opiskelijan henkilökohtaisen elämän haasteet. Aiempi tutkimus pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista nuorista osoittaa, että heillä on enemmän haasteita hyvinvoinnissa kuin muilla nuorilla. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, miten huono-osaisuuden tekijät ja niiden kasautuminen ovat yhteydessä keskeyttämisen ja alan vaihtamisen harkitsemiseen siinä vaiheessa, kun nuori on vielä koulussa. Tutkimuksen tietoa voi hyödyntää keskeyttämisriskissä olevien nuorten tunnistamisessa ja heidän tukemisessaan. Tutkielmassa selvitetään huono-osaisuutta yhteensä kahdeksan eri tekijän kautta, joita ovat masentuneisuus, tyytyväisyys ihmissuhteisiin, alkoholin viikoittainen käyttö, urheiluharrastuneisuus, rahojen riittäminen, peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo, huoltajan työllisyystilanne ja huoltajan koulutustausta. Tutkimusaineistona hyödynnetään avoimena datana julkaistua Amisbarometri 2015 -aineistoa, joka on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Opiskelun ja Koulutuksen Tutkimussäätiön (Otus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä keräämä kvantitatiivinen aineisto. Analyysimenetelminä käytetään logistista regressioanalyysiä ja ristiintaulukointeja, joten tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Analyysit on tehty erikseen kaikille 15–19-vuotiaille vastaajille, sekä erikseen eri sukupuolille ja kotona puhutun kielen mukaan. Tulokset osoittavat, että koulun keskeyttämistä harkitsevilla nuorilla ilmenee enemmän huono-osaisuutta kaikilla tarkastelluilla tekijöillä valmistumiseen uskoviin verrattuna, ja alan vaihtamisen harkitsijat taas jäävät huono-osaisuuden tarkastelussa näiden ryhmien välimaastoon. Logistinen regressiomalli osoittaa, että vahvimmat yhteydet koulun keskeyttämisen harkitsemiseen on masentuneisuudella ja tyytymättömyydellä ihmissuhteisiin, mutta lähes kaikilla tarkastelluilla tekijöillä on yhteys ja tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Kotona puhuttu kieli on yhteydessä koulun keskeyttämisen harkitsemiseen. Naispuolisilla vastaajilla korostuu masentuneisuuden sekä viikoittaisen alkoholin käytön yhteys eniten, kun taas miespuolisilla vastaajilla korostuu tyytymättömyys ihmissuhteisiin. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä harkitsevilla nuorilla huono-osaisuus on tulosten mukaan myös selkeästi kasautuneempaa kuin valmistumiseen uskovilla 15–19-vuotiailla nuorilla