Kohti sujuvampaa siirtymää – Lukioaikaisten korkeakouluopintojen yhteys opiskelijan jatkokoulutusvalmiuksien kehittymiseen

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella korkeakouluopintojen suorittamisen yhteyttä lukiolaisten jatkokoulutusvalmiuksien kehittymiseen. Aihe on erityisen ajankohtainen käynnissä olevan lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen ja Sipilän hallituksen käynnistämän lukiouudistuksen myötä. Aiempien tutkimusten mukaan lukiokoulutus on onnistunut yleissivistävässä perustehtävässään, mutta opiskelijoiden jatkokoulutusvalmiudet on todettu puutteellisiksi. Riittämättömät jatkokoulutusvalmiudet hankaloittavat opintoasteelta toiselle siirtymistä, hidastavat opintojen etenemistä ja kasvattavat riskiä opintojen keskeytymiseen. Erilaisia yhteistyömuotoja lukioiden ja korkeakoulujen välillä on viime vuosina kehitetty ahkerasti, jotta opiskelijat olisivat valmiimpia lukion jälkeiseen siirtymään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä yhteen näistä yhteistyömuodoista ja selvittää lukioaikana suoritettujen avoimien korkeakouluopintojen yhteyttä lukiolaisten jatkokoulutusvalmiuksien kehittymiseen. Tutkimuksen lähtökohtana toimii Korota-palvelu, jonka kautta Tampereen seudun toisen asteen opiskelijat voivat osallistua korkeakoulukursseille ja hyväksilukea opintoja lukion opintosuunnitelmaansa. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereella lukioiden ja korkeakoulujen välisen Korota-yhteistyön puitteissa vuosina 2011–2016 opintoja suorittaneilta henkilöiltä. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin huhtikuussa 2017 kaikille opintoja kyseisenä ajanjaksona suorittaneille henkilöille. Osa vastaajista opiskeli yhä lukiossa, osa oli jo valmistunut. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena ja kysely tavoitti 224 vastaajaa. Kyselyyn vastasi 55 opiskelijaa, jolloin vastausprosentiksi muodostui 25%. Tutkimusaineisto analysoitiin frekvenssijakaumien ja epäparametristen keskiarvotestien, Mann-Whitneyn U-testin ja Kruskal-Wallisin H-testin, avulla. Tutkimustulokset on havainnollistettu taulukoiden ja keskiarvojakaumien avulla. Koska aiheesta ei ole aiempaa tutkimustietoa, on tämän tutkimuksen tarkoitus toimia tutkimusaihetta kuvailevana tutkimuksensa, joka voi osaltaan luoda pohjatietoa tuleville tutkimuksille. Aineiston pienen koon vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole laajasti yleistettävissä, vaan aihe vaatii jatkotutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat lukioaikana suoritettujen avoimien korkeakouluopintojen tukeneen opiskelijoiden jatkokoulutusvalmiuksien kehittymistä. Vastausten perusteella opinnot tukivat tulevaisuuden suunnittelua ja kehittivät akateemisia opiskelutaitoja. Opinnot tukivat vastaajia alan valinnassa, opettivat itsenäisen opiskelun taitoja ja kehittivät kriittistä ajattelua. Lähes kaikki vastaajat suosittelivat korkeakouluopintojen suorittamista lukioaikana. Opintojen suorittamista edisti erityisesti kurssien maksuttomuus, jonka mahdollisti lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyösopimus. Korkeakouluopintojen suorittaminen lukioaikana on vielä melko marginaalinen ilmiö. Korkeakoulukopintojen suorittamisella on kuitenkin nähtävissä positiivinen yhteys lukiolaisten jatkokoulutusvalmiuksien kehittymiseen. Lukiouudistuksen myötä korkeakouluyhteistyö on nostettu entistä selvemmin esiin ja lukion opetussuunnitelmaa ollaan väljentämässä. Tulevat uudistukset oletettavasti myös edistävät lukioaikaisten korkeakouluopintojen suorittamista. Erilaisia opintoasteelta toiselle siirtymisen sujuvoittamisen tapoja onkin siis perusteltua tutkia lisää, samalla kun uusia yhteistyömuotoja kehitetään ja otetaan käyttöön