Modelling cycling using geographic information system methods

Pyöräily on pitkään jäänyt liikenteen mallintamisessa selvästi vähemmälle huomiolle kuin autoilu tai joukkoliikenne. Yksinkertaiselle pyöräilyn mallinnusmenetelmälle on siten olemassa kysyntää, johon tällä työllä vastataan. Työn tavoitteena oli luoda yksinkertainen, paikkatietoon perustuva pyöräilyn mallintamismenetelmä. Työn tavoitteena oli myös ratkaista kaksi tapaustutkimustilannetta käyttäen luotavaa pyöräilyn paikkatietomallia ja siten esitellä mallin toimivuutta. Tapaustutkimukset liittyivät Tampereen kaupungin Kantakaupungin yleiskaava 2040:een – tapaus 1:ssä tavoitteena oli esittää suositus Tampereen pyöräilyn pääreittien sijainneiksi tulevaisuudessa ja tapaus 2:ssa tavoitteena oli tutkia Lakalaivaan suunnitellun aluekeskuksen saavutettavuutta pyöräillen. Työ on toteutettu konstruktivistista tutkimusmenetelmää noudattaen. Työ alkoi kirjallisuustutkimuksella, jossa lähdemateriaalina käytettiin niin tieteellistä materiaalia kuin muun muassa liikennealalla tehtyjä selvityksiä. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli erityisesti määrittää työssä luotavan pyöräilyn paikkatietomallin ominaisuuksia ja parametreja, mutta samalla määritettiin myös työn tapaustutkimuksissa käytettäviä rajoitteita, joista esimerkkinä hyvän saavutettavuuden maksimietäisyys. Työn käytännön osuuksiin kuuluivat puolestaan itse pyöräilyn paikkatietomallin luominen teorian pohjalta sekä paikkatieto-ohjelmistossa toteutetut tapaustutkimuksiin liittyneet tarkastelut. Tapaus 1:ssä etsittiin YKR-aineistoon (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) pohjautuen nopeimmat reitit Tampereen alueen työmatkoille ja tapaus 2:ssa tarkasteltiin matka-aikapohjaisia etäisyysvyöhykkeitä. Työn tuloksena oli paikkatietomalli, jonka avulla voidaan arvioida pyöräilijöiden reitinvalintaa erilaisissa tilanteissa. Malli pohjautuu Maanmittauslaitoksen avoimena datana jakamaan liikenneverkkoaineistoon, jossa on mukana väylien korkeustiedot. Mallissa reitinvalintaan vaikuttaviksi muuttujiksi valittiin reitin pituus ja kaltevuus, jolloin malli saatiin pidettyä varsin yksinkertaisena. Käytetyillä menetelmillä samanlainen malli voitaisiin luoda mihin tahansa osaan Suomea. Mallia myös sovellettiin onnistuneesti tapaustutkimuksiin ja saatiin luotua ehdotus Tampereen pyöräilyn pääreiteistä ja arvioitua Lakalaivan saavutettavuutta pyöräillen eri liikenneverkkovaihtoehdoilla