The needs of Finnish industry as a factor in the reformation of the Finnish road network for large abnormal transports

Työssä on tutkittu, millaisia vaatimuksia elinkeinoelämän tarpeet aiheuttavat suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) kehittämiselle. Nykyisellään pitkälti päätieverkolle sijoittuvan SEKV:n mitoitusvaatimukset estävät monin paikoin mahdollisuudet toteuttaa kapeita 1+1-kaistaisia keskikaideteitä ja vähentää näin liikennekuolemia aiheuttavia kohtaamisonnettomuuksia. Toisaalta SEKV:lla on muitakin päivitystarpeita, sillä monilla tieosuuksilla esteet eivät todellisuudessa mahdollista mitoitusulottumia, eikä verkko vastaa kaikilta osin nykyistä suurten erikoiskuljetusten kysyntää. Työssä on analysoitu kuljetusmuotojen ominaisuuksia ja todettu, että tiekuljetuksille vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen toimintaedellytykset merkittävässä mittakaavassa suurten jakamattomien kuormien kuljetuksissa ovat vähäiset. Suurten erikoiskuljetusten kysyntää ja erityistä sijoittumista Suomen kuntiin on tutkittu vuosien 2007–2011 erikoiskuljetuslupatilaston perusteella. Kysyntäanalyysin sekä erikoiskuljetusalan toimijoilta saatujen kommenttien perusteella on laadittu uudeksi SEKV:ksi ehdotus (VE 2), joka on vaihtoehto ennen diplomityötä muodostetulle, pääasiassa väyläinfrastruktuurin ja tiettyjen tieosuuksien ominaisuuksiin perustuvalle VE 1:lle. Molemmissa uudistusehdotuksissa on otettu käyttöön uusi SEKV:oon sisältyvä reittiluokka, kaide-SEKV, joka mahdollistaa kapeat keskikaideratkaisut ensimmäisenä liikennekuolemien vähentämiseen tähtäävänä toimenpiteenä. Tavoitetilassa voimassa ovat SEKV:n mitoitustavoitteet myös leveyden osalta. Sekä VE 1 että VE 2 lyhentävät varsinaisen SEKV:n tiepituutta n. 20 % nykyisestä säilyttäen silti palvelutason ennallaan (VE 1) tai jopa parantaen sitä hiukan nykyisestä (VE 2). Liikenneviraston johtoryhmä on päättänyt 4.3.2013 ottaa käyttöön VE 2:n uutena SEKV:na