Prediction model for construction scheduling

Rakennushankkeiden aikataulujen on oltava riittävän realistisia ja tarkkoja, sillä aikataulujen pitävyys vaikuttaa merkittävästi rakentamisen kustannuksiin, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Uudisrakentamisen ajoituskustannusmalli valmistui Suomessa vuonna 1989. Sen käyttöliittymää ja joitakin ominaisuuksia päivitettiin vuonna 1993. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli laatia uusi ajoitusmalli vastaamaan tämän päivän rakennustyyppejä, työmääriä ja työmenekkejä. Työn tueksi laaditussa kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin rakennushankkeen aikataulusuunnitteluun ja vanhoihin ajoitusmalleihin sekä tuotteen käytettävyyteen. Kirjallisuuden avulla määritettiin uudet kokonaistyömenekkien vertailutasot toimistorakennuksille, asuinkerrostaloille, pienkerrostaloille ja rivitaloille. Vertailemalla vanhojen ja uusien vertailutasojen työmenekkejä selvitettiin, miten rakentamisen aikajako on muuttunut. Uudet normaalikestojen laskentakaavat koko rakennusajalle ja rakennusvaiheille määritettiin käytettävissä olleiden 12 hankkeen yleisaikataulujen ja laajuustietojen sekä vertailutason työmenekkien avulla. Aikatauluttamisen asiantuntijoille lähetetyllä kyselytutkimuksella selvitettiin aikataulusuunnittelun nykyisiä käytäntöjä hankkeiden alkuvaiheessa ja työntekijätuntien jakautumista eri rakennusvaiheille sekä rakentamisen aikajaon muutokseen vaikuttaneita tekijöitä. Uuden ajoitusmallin prototyyppiä esiteltiin alan asiantuntijoille järjestetyssä työpajassa, josta saatiin hyödyllisiä kehitysideoita mallin kehittämiseen. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan opiskelijat testasivat ajoitusmallin käytettävyyttä pienimuotoisessa harjoitustyössä. Työn tuloksena syntyi uusi Ajoitusmalli 3.0, Excel-pohjainen työkalu, joka soveltuu sekä rakennusyritysten tarjouslaskentavaiheen että rakennuttajan ja tilaajan hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheiden aikataulusuunnitteluun. Ajoitusmalli 3.0 sisältää sekä laajemman (tavallisen) että suppeamman (helpon) käyttäjäversion. Ajoitusmallilla voidaan määrittää rakennusajan normaalikesto sekä rakennusvaiheiden normaaliajoitus kuukausitarkkuudella. Lisäksi ajoitusmallilla saadaan resurssien kuukausittainen jakauma ja hankkeen kuukausittainen tuntikertymä. Mallilla voidaan simuloida erilaisten suunnitelmien vaikutuksia aikatauluihin ja resurssitarpeisiin. Ajoitusmallia voidaan käyttää vähäisin lähtötiedoin, mutta lähtötietoja lisäämällä saadaan tarkempia tuloksia