Development of supply chain process on building products industry

Tämän työn tarkoituksena oli kehittää suuren rakennustuoteteollisuuden alan yrityksen tilaus-toimitusketjun johtamista suorituskyvyn mittaamisen avulla. Toisena päätavoitteena oli parantaa yrityksen projektien hallintaa ja seuraamista projektinjohtotaululla, jossa prosessin kulku visualisoidaan etenemisen selkeyttämiseksi. Tutkimuksessa käytettävät ratkaisut haluttiin pohjata lean-filosofiaan, jota käsitellään tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa. Tämän lisäksi tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin suorituskyvyn mittaamiseen. Työn tutkimusongelmina olivat: Tilaus-toimitusprosessin työryhmien päivittäisen johtamisen tehostaminen keskeisen suorituskykymittariston avulla sekä tilaus-toimitusprosessin projektien seurannan ja työn ohjauksen kehittäminen projektinjohtotaulun avulla. Vastatakseen näihin ongelmiin asetettiin tutkimukselle kolme alatavoitetta: Tilaus-toimitusprosessin mallintaminen ja tietovirtojen määrittäminen, tilaus-toimitusprosessissa ilmenevien ongelmien kartoittaminen, projektinjohtotaulun ja toi-minnanohjausjärjestelmän (Eng. Enterprise Resource Planning system) avulla yhteistoiminnan mahdollisuuksien määrittäminen. Jatkossa toiminnanohjausjärjestelmästä käytetään lyhennettä ERP-systeemi. Tilaus-toimitusprosessin tietovirtoja määrittäessä huomattiin, ettei yrityksen prosesseissa aina noudatettu määrättyjä yhteisiä toimintatapoja, vaan tieto liikkui useilla eri tavoilla prosessissa riippuen työn suorittajasta. Myös prosessissa liikkuvat lähtötiedot saapuivat eri osapuolille välillä vajavaisina tai myöhässä. Useiden eri projektien yhtäaikainen hallinta koettiin vaikeaksi suuren työkuorman alla. Prosessin johtamisen ja aikataulujen seurannan tueksi kehitettiin projektinjohtotaulu, joka suunniteltiin heijastamaan yrityksen ERP-systeemissä olevien vaiheporttien tietoa visuaaliseen muotoon. Myös uudet päivitetyt toimintaohjeet ja IT-koulutussuunnitelma päätettiin toteutettavaksi kohdeyrityksessä. Suorituskyvyn mittaamisen osalta kartoitettiin yrityksen nykyisiä mittareita ja verrattiin niitä tahtotilaksi asetettuun SMART mittarikriteereihin. Tämän jälkeen kartoitettiin yrityksen johdon asettamia tavoitteita toiminnan mittaamiselle. Yrityksen työryhmien nykyiset mittarit poikkesivat suuresti johdon tavoitetilasta. Varsinaista uutta toimintaa ohjaavaa mittaristoa ei kuitenkaan alettu kehittämään, koska se koettiin liian suureksi kokonaisuudeksi käsitellä diplomityötutkimuksessa