Kestävä tuotanto suomalaisessa teollisuudessa nyt ja tulevaisuudessa

Kulutuksen lisääntyminen ja tuotantomäärien kasvaminen johtavat raakaaineiden käytön sekä jätemäärien lisääntymiseen, mikä rasittaa ympäristöä ja luonnon uusiutumiskykyä. Kulutustottumuksissa ja yritystoiminnassa tulee tapahtua muutos, jotta toiminta saadaan muutettua kestävän kehityksen mukaiseksi. Diplomityön tavoitteena on selvittää kestävän kehityksen tilanne suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa nyt ja tulevaisuudessa sekä hahmottaa keinoja, joiden avulla yritykset voivat muuttaa toimintaansa kestävän kehityksen mukaiseksi. Tutkimukseen on valittu laadullinen tutkimusote ja aineistoa on kerätty kirjallisuudesta, ryhmähaastatteluin kohdeyrityksistä sekä kyselylomaketta hyödyntäen. Kirjallisuudesta kerättiin tietoa erilaisista teoriakehyksistä, jotka tukevat yrityksen kestävän kehityksen tilaa, kuten elinkaariajattelusta, ekotehokkuudesta, lean-tuotantofilosofiasta, ketterästä ja vihreästä tuotannosta ja henkilöstöhallinnan näkökulmista. Kyselylomakkeen tuloksia on verrattu myös kansainväliseen ja espanjalaiseen tutkimukseen. Nykyajan yritystoiminnassa taloudellinen jatkuvuus ja kannattavuus ovat yrityksen tärkein tavoite. Yritykset ovat toiminnassaan tehostaneet sosiaalisten aiheiden, kuten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä työolosuhteiden, tasoa. Ympäristöteot keskittyvät nykyaikana lähinnä energian ja materiaalin käytön tehostamiseen. Tulevaisuudessa taloudellinen kannattavuus on edelleen yrityksiä ajava tekijä, mutta ympäristötoiminta nähdään liittyvän taloudelliseen kannattavuuteen. Ympäristönsuojelu korostuu tulevaisuudessa muun muassa viranomaisten ja asiakkaiden vaatimusten johdosta. Keskeistä toiminnan onnistumisen kannalta on yritysten omien työntekijöiden sitoutuminen. Yrityksillä esiintyykin tarpeita kehittää erilaisia menetelmiä ja toimintatapoja, kuinka ympäristö integroidaan kannattavasti yritystoimintaan kokonaisvaltaisesti. Yrityksien tulee panostaa erilaisten oman toiminnan tehostamiseen suunnattujen menetelmien kehittämiseen. Myös erilaiset toiminnan arviointiin suunnitellut, yleisesti hyväksytyt, mittarit ja niiden hyödyntäminen auttaisi yrityksiä vertaamaan omaa kestävän kehityksen mukaista toimintaa muihin yrityksiin. Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaaminen sekä työntekijöiden kokonaisvaltainen tukeminen korostuvat kaikkien tutkimusten mukaan. Suomalaisyrityksissä merkitystä kasvattanut energian ja materiaalikäytön tehostaminen ei ole korostunut muiden tutkimusten mukaan. Suomalaisyrityksissä myös merkittävä tiedon ja arvioinnin puute eivät ilmene yhtä keskeisinä haasteina kansainvälisesti. Vertailututkimukset korostavat puolestaan asiakkaiden ja kuluttajien kysynnän puutetta. Kansainvälisesti yritykset ovat juurruttaneet laajemmin kestävän kehityksen arvot yrityksen toimintaan suomalaisyrityksiin verrattuna. Johtopäätöksien mukaan yrityksille tulisi kehittää toimintaohjeita ja menetelmiä, jotta yrityksien on mahdollista integroida kestävän kehityksen periaatteet omaan tuotesuunnitteluun, tuotantotoimintaan sekä toimittajaverkostoon. Samankaltaisen tutkimuksen toteuttaminen eri maahan tai muun muassa palveluliiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin tai kuluttajille tuottaisi monipuolista vertailutietoa yrityksille ja yhteiskunnalle. /Kir1