Quality objectives and approval criteria of infrastructure information models

Infra-alan suunnitteluprosessit ovat uudistumassa ja väylien suunnittelua tehdään yhä kasvavassa määrin mallintamalla. Infra-alan tietomallin eli inframallin sisällön vaadittava tarkkuustaso riippuu suunniteltavasta hankevaiheesta. Eri hankevaiheiden inframallit saattavat myös sisältää vaihtelevan määrän teknisiä virheitä ja puutteita. Inframalleille ei kuitenkaan ole määritetty teknisiä hyväksymiskriteerejä tilaajan taholta. Tässä diplomityössä tutkittiin inframallien laatutavoitteita ja hyväksymiskriteerejä. Tavoitteena oli määrittää inframallien tarkastamisen kannalta oleellisimmat osakokonaisuudet hankevaiheittain. Toisena tavoitteena oli määrittää inframalleille hyväksymiskriteerit. Kirjallisuuskatsauksessa esiteltiin aluksi väylärakentamisen suunnitteluprosessi eri hankevaiheineen. Tämän jälkeen käytiin läpi rakennusalan tietomallintamisen historia ja kehitys. Inframallinnuksen määrittelyt ja inframallinnuksen taso kuvattiin eri hankevaiheissa. Kirjallisuusosion toinen osa keskittyi laatuun ja sen kytkeytymiseen inframallinnuksen yhteyteen. Tässä osiossa kuvailtiin myös tietomallien teknisen laaduntarkastuk-sen menetelmiä. Empiirisen osan tutkimusmenetelmänä oli haastattelututkimus. Tutkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluina 12 asiantuntijalle, jotka edustivat haastatteluissa neljää eri näkökulmaa. Näkökulmat olivat tilaaja, suunnittelu (tiesuunnittelija ja rakennussuunnittelija) ja urakoitsija. Tuloksena määritettiin inframallien tärkeimmät osakokonaisuudet hankevaiheittain. Haastattelututkimuksen ohella tarkasteltiin Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkimaa inframalliaineistoa ja niiden testausraportteja. Aineisto käsittää 584 inframallitiedostoa, jotka on tarkastettu kolmannen osapuolen BimOne Checker -laaduntarkastusohjelmistolla. Laadun mittaustulokset tilastoitiin, virhesyitä analysoitiin ja inframallitiedostot luokiteltiin elementtien määriin liittyvien ominaisuuksien mukaan. Aineisto todettiin tiedostojen sisältämien viivojen ja kolmioiden määrien perusteella hyvin heterogeeniseksi, mikä tekee toimivien hyväksymiskriteerien määrittämisen nykyisellä mittaristolla hankalaksi. Työssä saatiin määritettyä inframallien oleellisimmat osakokonaisuudet eri hankevaiheissa. Osakokonaisuudet jaettiin kolmeen eri tarkastusluokkaan niiden tärkeyden mukaan. Hyväksymiskriteereiksi ei esitetty nykyiseen mittaristoon perustuvia pisterajoja. Sen sijaan tehtiin suositus mittariston muuttamiseksi absoluuttisille virhemäärille. Lisäksi ehdotettiin automatisoidun tarkastuksen viiva- ja pintakohtaista kohdistamista ja taiteviivojen ja kolmioiden sivujen maksimipituuksien jättämistä pois tarkistuksesta