Kestävä kehitys kunnossapidon projektiliiketoiminnassa

Lisäarvon tuottaminen on sekä yrityksen toiminnan tarkoitus että sen menestyksen mitta. Yrityksen menestys juontaa kilpailuedusta, joka perustuu erityisiin vahvuuksiin, jotka useimmiten perustuvat taas yrityksen erikoisluonteisista suhteista yhteiskuntaan, toimittajiin, asiakkaisiin ja erityisesti työntekijöihin. Kilpailuetu on näin selkeästi yksilöity ja sovitettu yrityksen merkityksellisille markkinoille. Kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla voidaan taas yrityksen toimintaan sopeuttaa uudella tavalla oikeasuuntaisesti, jolloin voidaan saavuttaa uusien vaatimusten mukaista erityistä kilpailuetua ja tuottaa sen turvin lisäarvoa kaikille sidosryhmille. Uusiin vaatimuksiin sopeuttamisen onnistuminen edellyttää kestävän kehityksen perusperiaatteiden noudattamista ja sovittamista yrityksen strategiaan, liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetoitaviin vuosisuunnitelmiin. Kestävä kehitys on laaja ja moniulotteinen käsite. Kun uutta strategiaa suunnitellaan pitää löytää ne kestävän kehityksen periaatteen näkökohdat, jotka olennaisesti kytkeytyvät yrityksen toimintaan ja jotka voidaan kääntää erityisiksi vahvuuksiksi. Tässä työssä tutkitaan yrityksen menestyksen osatekijöitä sekä kestävän kehityksen näkökohtia kunnossapidon projektiliiketoiminnan kannalta. Työn tavoitteena on selvittää mitkä kestävän kehityksen periaatteet ja näkökohdat liittyvät esimerkkiyrityksen toimintaan niin, että yritys voi niillä saavuttaa ja vahvistaa kilpailuetua. Tutkimus koostuu teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoriaosuudessa pyritään muodostamaan kokonaiskäsitys kestävästä kehityksestä ja sen osa-alueista sekä yrityksen menestymisen edellytyksistä. Tutkimuksessa perusteella voidaan todeta, että esimerkkiyrityksen hyvä maine ja tehokas ja joustava organisaatio ovat erinomaisia kilpailuedun lähteitä sekä potentiaalisia lisäarvon tuottajia. Ollakseen asiakkaiden suuntaan vakuuttava kohdeyrityksen tulisi kehittää oma kestävän kehityksen toimintaohjeisto. Toimintaohjeiston tulisi kattaa arvoketjun kaikki toiminnot ja siinä tulisi huomioida sekä pitkän tähtäimen suunnittelu että päivittäinen operatiivinen toiminta