The testing and practical development of a brainstorming method utilizing the principles of improvisation

Nowadays, innovation is playing a huge role in organisations and innovations are continuously discussed in our daily life. Improvisation is not as recognised as innovation but it has still been implemented constantly in different environments. Inspired by how these topics could interact together, this thesis studies the possibilities of integrating them. In terms of the field of innovation, the analysis is limited to the brainstorming of new ideas. The aim of the thesis is to investigate whether it is possible to create a brainstorming method that utilizes the principles of improvisation. Furthermore, the practical use of participants and their opinions of the developed method are examined. In order to be able to form a new brainstorming method, several existing innovation theories are studied. Moreover, improvisation principles, previous studies of the fields, facilitation methods and factors affecting effective working methods are explored. All of the studied sectors offered many contributions to holistically understanding the area. Furthermore, they offered a large theory base, based on which the new IdPro brainstorming method utilizing spontaneous reaction, was developed. The method was tested with students during a course offered by Tampere University of Technology. Even though the work did not go exactly as planned, the discussions gave a lot of information for further testing of the method and for the whole field of study. The results of the research were analysed comprehensively with pre-defined indicators and hypotheses. The results showed that the new method produced ideas expectedly. All the participants saw the utilization of improvisation principles as a possibility in the generation of ideas. Working was considered as productive and the method seemed to possess a lot of potential for further development. The most important point of development in the method was that it should be linked to the advanced refinement and implementation of ideas from the beginning. Because the defined method is based on the vast research of theories, it can be considered comparable with other well documented brainstorming methods. In addition to newly developed working methods, a fun and relaxed atmosphere bring added value, which is needed in today’s working environments. All in all, the thesis is a remarkable supplement to the research of the field of study. Should the field be wanted to be developed further, it is essential to have active people in both the research and organisation fields. Before, working methods assimilated into playfulness were dismissed in organisations, but today organisation cultures are more open to new, radical approaches. This gives rational for additional research, and faith that the field can have a serious role in organisations' product development processes someday.Innovointi ja innovaatiot ovat nykyään suuressa osassa niin yritysten jokapäiväisessä toiminnassa, kuin ihmisten arkielämässäkin. Improvisointi ei ole tiedostetusti yhtä näkyvä osa elämäämme, mutta sitäkin toteutetaan jatkuvasti eri ympäristöissä. Tässä diplomityössä tutkitaan improvisoinnin yhteyttä innovointiin. Käsittely rajataan innovoinnin osalta edelleen ideoiden tuottamisvaiheeseen. Työn tavoitteena on tutkia, onko teoriatutkimuksen pohjalta mahdollista kehittää improvisaation periaatteita hyödyntävä ideointimenetelmä. Lisäksi tutkitaan, toimiiko menetelmä käytännössä, ja onko siitä käyttäjien mielestä hyötyä. Kehitetyn menetelmän pohjalle tehtiin runsaasti erilaisten olemassa olevien innovointiteorioiden tutkimusta. Lisäksi tutkittiin improvisaation periaatteita, aihealueita aiemmin käsitelleitä tutkimuksia, fasilitointikäytäntöjä, sekä tehokkaaseen ryhmätyöskentelyyn vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tutkitut osa-alueet tarjosivat merkittävästi kontribuutiota aihealueen ymmärtämiseen, sekä laajaan teoriapohjaan, johon perustuen kehitettiin uusi spontaania reagointia hyödyntävä IdPro -ideointimenetelmä. Menetelmä testattiin työpajamuotoisesti opiskelijaryhmillä Tampereen teknillisen yliopiston järjestämällä kurssilla. Vaikka työskentely ei menetelmän uutuudesta johtuen sujunut aivan suunnitellusti, sen aikana käyty keskustelu antoi runsaasti tietoa menetelmän jatkosovelluksille ja samalla koko aihealueelle. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin kattavasti ennalta määriteltyihin hypoteeseihin ja mittareihin perustuen. Tuloksista selvisi, että uusi menetelmä tuotti odotusten mukaisesti ideoita. Kaikki osallistujat näkivät improvisaation hyödyntämisen mahdollisena ideoinnissa. Työskentelyä pidettiin tuottavana, ja menetelmän nähtiin omaavan runsaasti jatkokehityspotentiaalia. Päällimmäisenä kehitystarpeena havaittiin se, että menetelmä tulee alusta asti liittää tiiviisti ideoiden jatkojalostukseen ja käytäntöön viemiseen. Koska kehitetty menetelmä perustuu laajaan aihealueen tutkimukseen, sitä voidaan pitää vertailukelpoisena muihin hyvin dokumentoituihin ideointimenetelmiin nähden. Teorian kautta kehitettyjen uusien työskentelytapojen ohella lisäarvoa IdPro -menetelmään tuovat hauskuus ja rento ilmapiiri, jotka ovat merkittävässä asemassa nykypäivän työympäristöissä. Kaikkiaan työ tarjoaa merkittävän lisän aihealuetta käsittelevälle tutkimukselle. Mikäli IdPro -menetelmää ja koko aihealuetta halutaan kuitenkin myös jatkossa kehittää eteenpäin, tarvitaan aktiivisia henkilöitä ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Aiemmin tällaiset, hieman leikkiin rinnastettavat, toimintatavat on tyrmätty organisaatiomaailmassa, mutta nykyään organisaatiokulttuurit ovat suvaitsevaisempia erilaisille rajoja rikkoville sovelluksille. Tämä antaa perusteita jatkotutkimukselle, ja uskoa siihen, että aihealueella voi vielä joku päivä olla merkittävä rooli osana organisaatioiden tuotekehitysprosesseja