Projektien välisen oppimisen kehittäminen ohjelmistoyrityksessä

Tämän tutkimuksen lähtökohtina olivat kaksi keskeistä ilmiötä nykypäivän liiketoiminnassa: tietämyksen ja osaamisen merkityksen korostuminen sekä yritysten liiketoiminnan perustuminen yhä enemmän projektien toteuttamiselle. Nämä tekijät ovat erityisen keskeisiä ohjelmistoalalla, jolla myös tutkimuksen kohdeyritys toimii. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka projektien aikana kertynyttä tietämystä ja osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin muissa projekteissa. Tutkimus jakautui kahteen erilliseen osaan: teoria- ja empiriaosaan. Teoriaosassa käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta teoreettisen viitekehyksen muodostamiseen. Empiirisessä osassa puolestaan käytettiin toiminta-analyyttistä tutkimusotetta ja pyrittiin hyödyntämään teoriaosassa luotua teoreettista viitekehystä arvioitaessa tutkimuksen kohdeorganisaation projektien välisen oppimisen nykytilaa sekä menetelmiä, joilla projektien välistä oppimista voitaisiin parhaiten tukea tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä empiirisessä osassa käytettiin teemahaastattelua, joka nähtiin parhaaksi sekä tutkimuksen tavoitteiden että tutkimuksen suorittamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa projektien välisen oppimisen todettiin muodostuvan organisaation oppimisesta, tietämyksen hallinnasta ja organisaation muistista. Tietämyksen hallinnasta käsiteltiin erityisesti hiljaisen tiedon siirtämistä organisaatiossa. Organisaation oppimista käsiteltiin erilaisten teoreettisten mallien – kokemuksellisen oppimisen, kaksikehäisen oppimisen, oppivan organisaation sekä 4I-mallin – kautta. Lisäksi projektien välisestä oppimisesta käsiteltiin erityisesti siihen liittyviä keskeisimpiä haasteita sekä yleisiä toimintamalleja sen tukemiseksi. Ohjelmistotuotannosta käsiteltiin erityisesti ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää scrumia, jota on käytössä tutkimuksen kohdeyrityksessä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat, että tällä hetkellä projektien välillä siirtyvä tieto on pääasiallisesti yksilöille kokemuksen myötä kertyvää hiljaista tietoa, että suurimmat ongelmat projektien välisessä oppimisessa ovat ajanpuute sekä resursointi ja että projektien välisen oppimisen toimintamalleja ei tällä hetkellä ole integroitu osaksi projektien läpivientiä. Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeorganisaatiossa suositellaan otettavan käyttöön projektien jälkeiset arvioinnit, scrum-retrospektiivit sekä projektialustukset projektien välisen oppimisen kehittämiseksi tulevaisuudessa. /Kir1