Pienten korjaushankkeiden tuotannonohjaus

Diplomityön tavoitteena oli tutkia Meps-järjestelmän soveltuvuutta korjausrakentamisen projektinhallintaan urakoitsijayrityksissä Suomessa. Meps on korjausrakentamisen tuotteistamiseksi Ruotsissa kehitetty konsepti ja laskentajärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut saada alalle toimiva kilpailu. Tavoitteena on ollut myös saada korjausrakentamista tehostettua sen kautta, että ajan kustannusten seurannan sijasta on ruvettu seuraamaan eri toimenpiteiden kustannuksia. Meps-järjestelmä on tullut Suomeen 2000-luvun alkupuolella ja se on tällä hetkellä käytössä 55 urakoitsijayrityksessä. Meps-järjestelmän urakoitsijayrityksiin soveltumisen selvittämiseksi tehtiin ensin kirjallisuuskatsaus korjaushankkeiden projektinhallintaan ja Meps-järjestelmän ominaisuuksiin sekä teoreettisiin mahdollisuuksiin käyttää ohjelmaa hankkeiden läpiviennissä. Todettiin, että Meps-järjestelmää voi käyttää kaikissa tutkituissa projektinhallinnan osa-alueissa: laajuuden, aikataulun ja resurssien sekä kustannusten hallinnassa. Tutkimuksen empiriaosuudessa tehtiin haastattelu kymmenessä Mepsiä käyttävässä urakoitsijayrityksessä siitä, minkälaiseksi he ovat kokeneet Mepsin käytön ja miten se on vaikuttanut hankkeiden läpivientiin. Haastattelujen kautta saatiin selville, että Mepsiä käytetään yrityksissä ainoastaan laajuuden ja kustannusten hallintaan. Meps-laskelman teon kautta tapahtuu laajuuteen liittyvä töiden ositus sekä tehtävien määrittely ja samalla saadaan selville hankkeen kustannukset. Aikataulun ja resurssien hallintaan Mepsiä ei käytetty juuri lainkaan. Tuloksena saatiin esitettyä SWOT-analyysi Mepsin käytöstä urakoitsijayrityksissä sekä toimenpide-ehdotuksia ohjelman kehittämiseen. Mepsin soveltuvuudessa korjaushankkeiden projektinhallintaan vahvuutena oli laskenta – sen selkeys ja järjestys, mutta merkittäviä puutteita oli useita. Puutteiden kehittämiseksi ja sitä kautta Mepsin soveltuvuuden parantamiseksi saatiin selkeitä toimenpide-ehdotuksia. Merkittävimpinä esille nousivat ohjelman käyttöön liittyvien sääntöjen luominen ja ohjeiden parantaminen sekä koodiston eli toimenpideluettelon kehittäminen suomalaista rakennustapaa vastaavaksi. Lisäksi urakoitsijoiden suhteen tarvittaisiin parempaa asiakashallintaa ja tiedotusta sekä koulutusjärjestelmän kehittämistä, sillä tietoisuus ohjelman kaikista mahdollisista hyödyistä oli melko puutteellista. Tutkimuksessa todettiin, että vasta, kun edellä mainittuja ohjelman käyttöön liittyviä haasteita on kehitetty, urakoitsijoita voidaan ohjata Mepsin kokonaisvaltaiseen käyttöön hankkeiden projektinhallinnassa. Silloin ohjelman toimivuuteen vaikuttavat rajoitteet on poistettu ja urakoitsijalla on tarvittava tieto sekä riittävä asiakastuki toimintatapojen muutosprosessiin