Työntekijän äänen merkitykset ja kanavat

Tässä tutkimuksessa tarkastelen työntekijän ääntä ja vaikenemista, työntekijän äänen kanavia sekä työntekijöiden ja esimiesten työntekijöiden äänelle antamia merkityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata esimiesten ja työntekijöiden kokemuksia työntekijän äänen kanavista sekä heidän äänelle antamiaan merkityksiä ja ymmärtää paremmin työntekijän ääntä, sen kanavia sekä sitä, miten työntekijät ja esimiehet kokevat sen. Tavoitteena on lähestyä aihetta digitaalisten viestintäkanavien kautta ja tarkasteluun olen nostanut erityisesti Taplause Oy:n Fiilispulssi-ohjelmiston. Digitaalisuuden kautta pyrin tuomaan työntekijän ääneen liittyvää tutkimusta nykyaikaan. Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa kuvaan aiemmin ilmestyneen kirjallisuuden avulla työntekijän äänen tutkimusta eri tieteenaloilla, työntekijän äänen kanavia organisaatiossa, sen mahdollistavia ja estäviä tekijöitä sekä äänen ja vaikenemisen seurauksia. Empiirinen aineisto koostuu S-Ryhmään kuuluvan Kalevan Prisman kahden esimiehen yksilöhaastattelusta ja kolmen työntekijän ryhmähaastattelusta. Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena syntyi viisi esimiesten ja työntekijöiden työntekijän äänelle antamaa merkitystä äänen tarkoituksen mukaan luokiteltuna. Esimiesten haastatteluissa tärkeiksi teemoiksi tunnistettiin ongelmien esiintuominen, uusien ajatusten ja ideoiden esiintuominen, palautteen kerääminen ja mielipiteiden kuunteleminen muutostilanteissa sekä onnistumisten jakaminen, työhyvinvointi ja esimies-alaissuhde. Näistä kaksi viimeistä olivat tärkeitä teemoja myös työntekijöiden haastattelussa ja sen lisäksi he nostivat esiin myös toimintatavat ja päivittäisten asioiden viestimisen. Haastattelujen avulla kohdeyrityksessä voitiin tunnistaa kolme erilaista äänen kanavaa: kasvokkaisviestintä, perinteiset äänen kanavat sekä digitaaliset äänen kanavat, johon sisältyy myös Fiilispulssi. Uudet digitaaliset kanavat nähtiin potentiaalisena vaihtoehtona perinteisten kanavien rinnalle tai jopa niiden korvaajaksi lähes kaikissa tapauksissa. Vain toimintavoista ja päivittäisten asioiden viestimisessä työntekijät pitivät kasvokkaisviestintää erityisen tärkeänä. Myös onnistumisten jakamisessa sekä työhyvinvoinnin ja esimies-alaissuhteen rakentumisessa sekä työntekijät että esimiehet kokivat kasvokkaisviestinnän roolin tärkeänä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan sekä työntekijät että esimiehet kokivat työntekijöiden äänellä olevan positiivisia vaikutuksia organisaation toimintaan, kehittymiseen ja työssä viihtymiseen. Esimiehet pitivät työntekijöiden kuuntelemista tärkeänä osana päivittäistä työtään ja toivoivat käytössä olevien kanavien rinnalle lisää digitaalisia työkaluja työntekijöiden kuuntelemiseen. Käytännössä tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää Fiilispulssin ja uusien digitaalisten äänen kanavien kehittämiseen sekä työntekijän kuuntelemisen prosessien kehittämiseen sekä tutkimuksen kohdeyrityksessä että muissakin aiheesta kiinnostuneissa organisaatioissa