Konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelu ja siihen liittyvät veroriskit

Tässä tutkielmassa tutkitaan konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelua ja siihen liittyviä veroriskejä. Tutkielma on toteutettu perehtymällä laajasti aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin, lainsäädäntöön ja oikeustapauksiin. Kyseisiin materiaaleihin perehtymällä on pyritty arvioimaan konsernin sisäiseen rahoitukseen liittyviä veroriskejä. Tutkielma on perusrakenteeltaan käsiteanalyysi veroriskeistä. Käsiteanalyysin lisäksi lainsäädännön nykytilan ja tulevaisuuden arviointiin on käytetty oikeusdogmaattista pohdintaa. Tutkielmassa käsitellään veroriskin käsitettä monipuolisesti esittelemällä veroriskeille erilaisia määritelmiä ja luokitteluita. Lisäksi on tunnistettu kirjallisuuden perusteella, millaisissa tilanteissa veroriskejä erityisesti esiintyy ja miten niitä voidaan hallita. Veroriskien esiintymistä tutkittavassa ilmiössä on arvioitu perehtymällä laajasti aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön ja sen mahdollisiin muutospaineisiin. Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö on ollut ja tulee olemaan tulevaisuudessakin suurten muutosten keskellä. Suuria muutoksia aiheuttaa erityisesti OECD:n BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting) veropohjan rapautumisen estämiseksi. Tutkielmassa käsitellään muun muassa BEPS-hankkeen 4., 8.-10. sekä 13. toimenpiteen aiheuttamia muutoksia lainsäädäntöön kansainvälisesti ja Suomessa. Tutkielmassa on käsitelty laajasti myös BEPS-hankkeen aiheuttamia toimia EU:ssa, eli osaltaan 4. toimenpiteen johdosta voimaantulleita ATA-direktiivejä. Tutkielmassa läpikäydyn kirjallisuuden ja lainsäädännön perusteella konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelun todettiin olevan suurten muutosten keskellä ja sisältävän suuren määrän veroriskejä. Suuret samanaikaiset muutokset sekä siirtohinnoitteluun että sen dokumentaatiovaatimuksiin kasvattavat erityisesti yritysten riskiä olla toimimatta uuden lainsäädännön mukaisesti. Tutkielman perusteella kuitenkin todettiin, että yrityksillä on monia keinoja hallita konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoitteluun liittyviä veroriskejä. Erityisesti siirtohinnoittelun näkeminen osana yrityksen strategiaa, nopea reagointi lainsäädännön muutoksiin sekä ajankohtainen ja laadukas dokumentaatio nähtiin keinoiksi vähentää ilmiöön liittyvää epävarmuutta