Lapsen sukupuolen yhteys kasvattajan toimintaan lapsen riskinottotilanteissa

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet linjaa, että lapsi tulee kohdata tasa-arvoisesti ja sensitiivisesti päiväkodin oppimisympäristöissä. Aiemmista suomalaisista tutkimuksista päiväkodin sukupuolittavista käytännöistä on käynyt ilmi, että kasvattajat suhtautuvat eri tavalla tyttöjen ja poikien toimintaan. Esimerkiksi poikien fyysisesti aktiiviseen toimintaan panostetaan tyttöjen kustannuksella. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu riskinoton hyödyt muun muassa lapsen oppimiselle, motorisille taidoille ja itsetunnon kehitykselle. Kasvattajien antaman kannustamisen merkitys lasten riskinoton ja vaaralliseen leikkiin ryhtymisen suhteen on aiemmissa tutkimuksissa korostunut. Vanhempien ja kasvattajien on huomattu kuitenkin suhtautuvan eri tavalla tyttöjen ja poikien riskinottoon. Suomessa tutkimuksia lasten riskinotosta ei tiettävästi ole tehty. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lapsen sukupuolella yhteys siihen, kannustetaanko häntä ottamaan riskejä päiväkodin ulkoilutilanteissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimintaan kannustavat ja toimintaa rajoittavat kasvattajan toimintatavat jakautuvat tyttöjen ja poikien välille. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisissa tilanteissa riskinottoon ei kannusteta, ja onko näissä tilanteissa eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkielma on kasvatustieteellinen tutkimus, jonka menetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista havainnointia. Tutkielmassa on myös feministisen etnografian piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2018 neljässä tamperelaisessa päiväkodissa ja yhteensä kahdeksassa ryhmässä. Havainnointi tapahtui kussakin ryhmässä yhden aamupäivän ulkoilun ajan. Määrällinen aineisto kerättiin systemaattisesti aiempien lasten riskinottoa koskevan tutkimusten pohjalta rakennetulla havainnointilomakkeella. Laadullinen aineisto kerättiin lyhyen havaintopäiväkirjan muodossa samanaikaisesti määrällisen aineison kanssa. Lapsen sukupuolen ja kasvattajan antaman palautteen yhteyttä testattiin Mann-Whitneyn U-testillä sekä ristiintaulukoimalla. Toimintaan kannustavan ja toimintaa rajoittavan palautteen jakautumista tyttöjen ja poikien kesken testattiin myös Mann-Whitneyn U-testillä ja ristiintaulukoimalla. Laadullinen havaintopäiväkirja analysoitiin väljästi sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella poikien riskinottoa paitsi kannustettiin, myös rajoitettiin määrällisesti tyttöjä enemmän. Lapsen sukupuolella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä riskinottoon kannustamisen suhteen. Poikia kiellettiin ja estettiin tyttöjä enemmän ja ero oli tilastollisesti merkitsevä. Laadullisten tutkimustulosten valossa tilanteet, joissa riskinottoon ei kannusteta, erosivat tyttöjen ja poikien kesken. Poikien riskinottoa rajoitettiin enemmän kielloilla ja sääntöihin vetoamalla, kun taas tyttöjen riskinotto sivuutettiin. Tämän lisäksi riskinottoon ei kannustettu tilanteissa, joissa kasvattaja keskittyi muuhun toimintaan kuin pedagogiikkaan. Pojat saivat tyttöjä enemmän palautetta, mutta pienen aineiston ja suuren keskihajonnan vuoksi erot eivät näyttäytyneet tilastollisesti merkitsevinä. Havainnointilomake ei ottanut huomioon tilanteita, joissa tyttöjen riskinotto sivuutettiin. Sekä määrällisille että laadullisille jatkotutkimuksille olisi tarvetta, sillä Suomessa ei ole aiemmin tutkittu lasten riskinottoa ja päiväkotikontekstissa sukupuolittuneiden käytäntöjen tutkimuskin on suhteellisen vähäistä