Itseohjautuvan työn johtaminen ja psykososiaalinen kuormitus

Tutkielma käsittelee itseohjautuvan työn johtamista ja yksilön psykososiaalista kuormitusta. Itseohjautuvuus on tämän hetken trendi työelämässä, muttei ongelmaton ihanne. Muuttuva työelämä ja itseohjautuvan asiantuntijatyön kohtaamat haasteet näkyvät erityisesti psyykkisenä ja sosiaalisena kuormituksena työssä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko johtamalla vaikuttaa itseohjautuvassa työssä koettuun kuormitukseen. Lisäksi tutkielman käytännön tavoitteena on parantaa organisaatioiden valmiuksia psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen avaamalla aineistossa ilmenneitä keinoja vaikuttaa siihen. Tutkielma pyrkii lisäksi havainnollistamaan itseohjautuvan työn, johtamisen ja psykososiaalisen työhyvinvoinnin välisen yhteyden. Tämän tutkielman keskeisimpien tulosten mukaan johtamalla voidaan vaikuttaa yksilön kokemaan psykososiaaliseen kuormitukseen. Aineiston perusteella suurimpia kuormitustekijöitä olivat muun muassa työn organisointitekijät kuten työn keskeytykset ja keskittymisen hajaantuminen sekä yksilöiden epävarmuus työn tekemisestä. Suuri painoarvo oli lisäksi työn sosiaalisella toimivuudella. Avoin vuorovaikutus organisaatiossa sekä lähtökohtainen itseohjautuvuuden mahdollistaminen olivat johtamisen näkökulmasta tärkeimpiä toimia kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Tutkielmassa esitetyt itseohjautuvuuden avaintekijät kuten luottamus, vuorovaikutus ja motivaatio ovat keskeisessä osassa itseohjautuvan työn tukemista ja psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena haastattelemalla niin esimies- kuin työntekijätason toimijoita kahdesta yrityksestä, Memocate Oy:stä ja Futurice Oy:stä ja aineiston tulkintaan käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Kohdeyrityksissä tehdään lähtökohtaisesti itseohjautuvaa asiantuntijatyötä, sillä niissä on matala hierarkia ja paljon vapautta toimia. Tutkielman kannalta merkityksellistä oli itseohjautuvuuden määrittely. Itseohjautuvuutta päädyttiin tutkimaan ilmiönä, jota voidaan tarkastella niin työn ominaisuuksien, organisaation, yksilön, kuin johtamisenkin näkökulmasta. Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemisessa keskeissä osassa johtamisen kannalta on myös tieto kuormituksesta ja sen tunnistaminen. Tärkeää kuormituksen tunnistamisessa on huomioida sen olevan kokemuksellista, eli osittain yksilökohtaista