Laadukas hoitotyön toimintaympäristö organisaatioiden vetovoimatekijänä : hoitohenkilökunnan kokemuksia toimintaympäristöstä

Hoitotyön toimintaympäristön vaikutus hoitohenkilökuntaan, hoidon laatuun ja organisaation kykyyn kilpailla osaavasta hoitohenkilökunnasta on osoitettu useissa eri tutkimuksissa. Laadukas toimintaympäristö ja sen kehittäminen voidaan nähdä organisaatioiden yhtenä tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia toimintaympäristöstä jossa he työskentelevät. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voivat hyödyntää erityisesti hoitotyön kehittämisestä ja johtamisesta vastaavat henkilöt päätöksenteon tukena kehitettäessä terveydenhuollon organisaatioiden hoitotyötä ja toimintaympäristöä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kerättiin keväällä 2017 sähköisellä kyselylomakkeella kahden akuuttihoitotyöhön suuntautuneelta osaston hoitotyötä tekevältä henkilökunnalta. Toinen osa kerättiin tammikuussa 2018 yhdeltä akuuttihoitotyöhön suuntautuneelta osaston ja yhden poliklinikan hoitotyötä tekevältä henkilökunnalta. Kysely lähetettiin yhteensä 158 (N=158) hoitohenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle ja siihen vastasi 74 (n=74) henkilöä, muodostaen vastausprosentiksi 47 %. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 24 -ohjelmalla. Tutkimukseen osallistuneet hoitotyötä tekevät hoitajat arvioivat hoitotyön toimintaympäristön jossa he työskentelevät keskimäärin hyväksi. Parhaiten toimintaympäristön ulottuvuuksista toteutui hoitajien ja lääkärien välinen kollegiaalisuus. Heikoiten hoitotyön toimintaympäristön ulottuvuuksista koettiin toteutuvan henkilökunnan voimavarojen ja resurssien riittävyys. Tutkimus osoitti, että työkokemuksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitohenkilökunnan kokemukseen mahdollisuudesta osallistua sairaalan toimintoihin. Mitä vähemmän hoitohenkilökunnalla oli työkokemusta, sen paremmaksi hän arvioivat mahdollisuutensa osallistua sairaalan toimintoihin. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitohenkilökunnan kokemukseen hoitotyön johtajan kyvykkyydestä, johtamisesta ja hoitajien tukemisesta, sillä miehet kokivat olevansa tyytyväisempiä hoitotyön johtajan toimintaan kuin naiset. Tämä tutkimus vahvisti käsitystä, että hoitotyön toimintaympäristössä on kehitettävää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää henkilökunnan voimavarojen ja resurssien riittävyyteen. Aihe on kansainvälisesti paljon tutkittu, mutta kotimaista tutkimusta aiheesta on vielä varsin vähän. Suurin osa tutkimuksista on tehty poikkileikkaus-asetelmasta. Myös pitkittäistutkimusta ja interventiotutkimusta aiheesta tarvittaisiin lisää