Engelska eller svenska - vad styr affärsmäns språkval : en studie om språkbruket för fyra affärsmän på finska företag med verksamhet i Sverige

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa Suomen ja Ruotsin välisissä elinkeinoelämän kontakteissa tapahtuvia kielivalintoja. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mitä kieltä käytetään missäkin tilanteessa suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välisessä yhteistyössä? Onko olemassa eroja eri kielten ja eri tilanteiden välillä? 2) Miksi käytetään juuri sitä kieltä, mitä käytetään? Mikä motivoi kielivalinnan? Kysymyksiin vastatakseni olen tehnyt neljä puolistrukturoitua haastattelua ja vastaajina on ollut henkilöitä, jotka työskentelevät Suomessa, ovat äidinkieleltään suomenkielisiä ja ovat työssään säännöllisesti yhteydessä Ruotsiin ja ruotsinkielisiin. Haastattelujen avulla olen yrittänyt saada vastauksen tutkimuskysymyksiini. Tavoitteena on ollut saada selville, mitä kieltä käytetään ja miksi, sekä mikä kielivalintoihin mahdollisesti vaikuttaa. Esittelen tutkielmassani aikaisempaa tutkimusta, jossa on pääosin selvitetty, minkälaisia kielivalintoja suomalaisissa yrityksissä on tehty, kun on pohdittu valintaa suomen ja ruotsin välillä. Tärkein aikaisempi tutkimus tämän tutkielman kannalta on Barner-Rasmussenin (2011) tekemä tutkimus samasta aiheesta, jossa todettiin, että ruotsin kieltä käytetään yhä Suomen ja Ruotsin välisessä elinkeinoelämässä. Tutkimukseni sijoittuu kontaktilingvistiikan tutkimuskenttään ja esittelen tutkielmassani sellaisia tämän kentän ilmiöitä, jotka tukevat tutkimukseni analysointia. Näistä ilmiöistä mainittakoon muun muassa. kielenkäytön työnjako, diglossi ja kielikohtaamisissa esiintyvä lingua franca. Sisällönanalyysin avulla olen saanut seuraavia tuloksia. Ruotsin ja Suomen välisissä elinkeinoelämän kontakteissa käytetään kielenä sekä ruotsia että englantia. On havaittavissa kahta erilaista ajattelutapaa. Toiset käyttävät ehdottomasti vain englantia virallisissa tilanteissa, vaikka he käyttävät ruotsia virallisten tilanteiden ulkopuolella, ns. sosiaalisena kielenä. Toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että ruotsia tulisi käyttää niin paljon kuin vain mahdollista. Kielivalintaan vaikuttavat eri tekijät. Tässä tutkielmassa löysin neljä vaikuttavaa seikkaa. Eniten vaikuttaa tilanne, jossa kieltä puhutaan, toiseksi vaikuttaa se, kumpi kieli on puhujan vahvempi kieli ja kolmantena seikkana vaikuttavat viestintätilanteeseen osallistuvat henkilöt. Neljäs vaikuttava seikka on yrityksen virallinen kieli