Nuorten aikuisten vastaamattomuus terveyskyselyihin

Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus ja toinen on tieteellinen artikkelikäsikirjoitus Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopistoopiskelijat - katoanalyysi (Ritakorpi M, Kaunonen M, Kaila M, Paldanius S & Seilo N). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, jotka ovat yhteydessä nuorten aikuisten terveyskyselyyn vastaamatta jättämiseen ja selvittää vastaamatta jättäneiden ja vastanneiden välistä eroavaisuutta näiden tekijöiden suhteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa teoreettinen käsitys terveyskyselyiden katoon jäävien henkilöiden ominaisuuksista. Tutkimusartikkeleiden sisäänottokriteereinä oli, että tutkimusotokseen kuului myös 18-30 vuotiaita nuoria aikuisia, tutkimus oli vertaisarvioitu ja julkaistu vuosina 2007-2017. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksytyt artikkelit (n=26) koostuivat 13 eri maassa tehdyistä tutkimuksista ja ne olivat kaikki englanninkielisiä. Kirjallisuuskatsauksen haut suoritettiin systemaattisesti Cinahl, Medline- ja Scopus-tietokannoista. Artikkelikäsikirjoituksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko sähköiseen terveyskyselyyn vastaamattomat yliopisto-opiskelijat kyselyyn vastanneista opiskelijoista terveydentilan, terveystottumusten ja vuorovaikutustilanteiden kokemisen suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden syitä jättää vastaamatta sähköiseen terveyskyselyyn. Tutkimuksen aineistona oli puhelinhaastattelu, jotka on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuoden 2011-2012 sähköiseen terveyskyselyyn vastaamattomille opiskelijoille (n=499). Kirjallisuuskatsauksen perusteella nuorista aikuisista terveyskyselyihin jättivät useammin vastaamatta miehet, iältään nuoremmat, siviilisäädyltään naimattomat tai muun kansalaisuuden omaavat henkilöt. Vastaamattomat kuuluvat useammin matalampaan sosioekonomiseen asemaan, sillä heillä oli alhaisempi tulo- ja koulutustaso. Fyysisen terveydentilan suhteen tulokset olivat ristiriitaiset, sillä osassa tutkimuksista eroa terveydentilassa ei vastaajaryhmien välillä ollut tai vastaamattomien terveydentila oli parempi. Vastaamatta jättäneillä oli useammin psyykkisiä oireita ja runsaampaa päihteiden käyttöä. Yliopisto-opiskelijoita koskeva katotutkimus ei ole täysin yhdenmukainen kirjallisuuskatsauksen kanssa. Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopisto-opiskelijat kokivat terveydentilansa ja mielialansa paremmaksi ja sosiaaliset tilanteet vastanneita positiivisemmin. Vastaamatta jättäneistä oli suurempi osuus ylipainoisia. Yliopisto-opiskelijat jättivät vastaamatta sähköiseen terveyskyselyyn, koska eivät muistaneet saaneensa kutsua vastata kyselyyn, he eivät ehtineet vastata, eivät pitäneet vastaamista tärkeänä tai kokivat terveydentilansa riittävän hyväksi. Kirjallisuuskatsauksen ja katotutkimuksen perusteella vastaamattomat eli katoon jäävät nuoret aikuiset eivät näyttäydy homogeenisenä ryhmänä, jolloin täysin yhdenmukaista kuvaa tutkittavasta ryhmästä ei ole mahdollista saada. Tiettyjen tekijöiden suhteen erot ovat toistuvia, mutta vaihtelua tutkimusasetelma- ja otoskohtaisesti esiintyy