Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri opiskelijan kokemana

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella turvallisuuskulttuurin muodostumista osana oppilaitoksen toimintakulttuuria ja selvittää miten yhden oppilaitoksen, kahden eri yksikön opiskelijat kokevat turvallisuuden ja pyrkiä saamaan tätä kautta selville, millainen turvallisuuskulttuuri oppilaitoksissa on. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin turvallisuuskulttuurin kotimaista ja ulkomaista määrittelyä, tutkimustietoa sekä teorioita. Tutkimuskysymyksiä ovat: millaiset eri tekijät tuovat opiskelijalle turvallisuuden tunteen? Miten oppilaitoksen toimintakulttuuri vaikuttaa turvallisuuskulttuurin muodostumiseen? Tutkimuksen aineisto (N = 187) kerättiin eläytymismenetelmällä tammikuussa 2017 ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoilta (n = 126) sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksen opiskelijoilta (n= 61). Oppilaitokset poikkeavat toisistaan merkittävästi siinä, että vapaan sivistystyön opiskelijat asuvat oppilaitoksessa ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat, ovat päiväopiskelijoita. Tarkastelun kohteena on vertailla kahden eri oppilaitoksen opiskelijoiden kokemuksia ja sitä, miten oppilaitoksella asuminen tai päiväopiskelu vaikuttavat tuloksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kokevat opiskelun oppilaitoksessaan turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta lisää tieto siitä, missä hätäpoistumistiet sekä alkusammutuskalusto ja ensiapukaapit sijaitsevat. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että kulunvalvontaan liittyvä avain- ja oviturvallisuus sekä oppilaitoksen ilmapiiri ja yhteishenki nostettiin myönteisenä ja turvallisuuden tunnetta lisäävänä esille. Tutkimus osoittaa, että opiskelijan kokemaa turvattomuutta lisää tietämättömyys turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä puutteet työturvallisuudessa. Esille nousi myös yleistä kritiikkiä siitä, miten jokin yksittäinen asia oppilaitoksella on hoidettu, tai ei ole hoidettu. Molempien oppilaitosten turvallisuuskulttuuria voidaan pitää hyvällä tasolla olevana. Tätä tukee se, ettei kummankaan oppilaitoksen opiskelijoiden vastauksissa noussut esille vakavia turvallisuuteen tai turvallisuuskulttuuriin liittyviä huomioita tai puutteita. Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kolmesta osasta; työtä taustoittavasta reflektio-osasta, tieteellisessä vertaisarvioinnissa olevasta tutkimusartikkelista "Ei asiat niin huonosti tässä koulussa ole, mutta kyllähän turvallisuutta voisi aina parantaa" ja samoin arvioinnissa olevasta menetelmäartikkelista "Eläytymismenetelmä 2017. Ohjeita ja kokemuksia menetelmästä kiinnostuneille"