Soldiers, Work and Family

Tässä tutkimuksessa tarkastelen sotilastyötä tekevien miesten palkkatyön ja perheen suhteita puolustusvoimien kahdessa yksikössä, Maavoimien esikunnassa ja Panssari-prikaatissa. Puolustusvoimat ja sotilastyö ovat työn ja perheen suhteiden näkökulmasta omaleimaisia, sillä niillä on pitkä institutionalisoitunut asema yhteiskunnassa ja niiden toimintaa säädellään erityisin lain, asetuksin ja ohjeistuksin. 2000-luvulta alkaen työn ja perheen suhteisiin liittyvät kysymykset ovat nousseet laajasti esille puolustusvoimissa. Ajankohtaisuuden taustalla on puolustusvoimissa viime vuosina kiihtyvällä tahdilla toteutetut mittavat organisaatiouudistukset, jotka ovat vaikuttaneet sotilaiden työn ja perheen suhteiden järjestämisen mahdollisuuksiin ja ehtoihin. Muutamia viimeaikaisia avauksia lukuun ottamatta näiden organisaatiouudistusten vaikutuksista ja ylipäänsä suomalaisten sotilaiden työn ja perheen suhteista on saatavilla tutkimustietoa niukasti. Koska puolustusvoimat on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija, on sotilastyötä koskevalla tiedolla yleisempääkin merkitystä. Lähestyn työn ja perheen suhteita työelämän ja organisaation näkökulmasta. Tutkimuksessani tarkastelen, millaisia ovat sotilaiden työn ja perheen suhteita järjestävät käytännöt ja prosessit. Tutkin myös sitä, miten käytännöt, prosessit ja sukupuoli muovaavat toisiaan. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni vastatakseni analysoin ensin sitä, millaisia ovat työn ja perheen suhteita muovaavan organisatorisen tilan ulottuvuudet Maavoimien esikunnassa ja Panssariprikaatissa. Tutkin myös sitä, millaiset ovat materiaalis-regulatiivisen, sosiaalisen ja mentaalisen ulottuvuuden keskinäiset suhteet. Toiseen tutkimuskysymykseeni vastatakseni analysoin sitä, miten sukupuoli on läsnä työn ja perheen suhteita järjestävissä käytännöissä ja prosesseissa sekä miten sotilasmiehet neuvottelevat maskuliinisuuksien muokkaamisesta. Tutkimus sijoittuu yhteiskuntatieteellisen työn ja perheen suhteita käsittelevän työelämäntutkimuksen, organisaatiotutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen alueille. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistän toisiinsa kolmiulotteisen tilan ja sukupuolen teoretisointeja. Tutkimuksen aineisto koostuu ryhmä-, yksilö- ja asiantuntijahaastatteluista (yhteensä 29 istuntoa) ja dokumenttiaineistosta. Dokumenttiaineisto käsittää asiantuntijahaastatteluissa saatua materiaalia sekä kolme keskeistä organisaation ohjesääntöä. Tulosten mukaan puolustusvoimien työn ja perheen suhteita järjesti materiaalis-regulatiivisesta näkökulmasta ahne ja antelias joustavuus, liikkuvuus, taloudellinen rationaalisuus sekä työn kuormittavuus. Sekä työnantaja että työntekijälähtöinen joustavuus olivat osa työn tekemisen arkea samoin kuin erityisesti Maavoimien esikunnassa tapahtuva liikkuvuus paikasta toiseen niin työpäivien kuin työviikkojenkin tasolla. Työssä ja työurassa tapahtuvia muutoksia pohdittiin niiden taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Työ koettiin kuormittavana ja työn tekemisen rytmi annettuna. Sosiaalista ulottuvuutta leimasi homososiaalisuus ja hierarkkisuus. Homososiaalisuus näkyi miesten välisenä solidaarisuutena ja seksuaalissävytteisen huumorin käyttämisenä sekä heteronormatiivisuuden korostamisena. Hierarkkisuus pohjasi sotilasarvojär-jestelmään sekä esimies- ja alaissuhteisiin liittyviin vastuisiin ja velvollisuuksiin. Organisatorisen tilan mentaaliselle ulottuvuudelle oli ominaista institutionalisoituneen kutsumustyön ja professionaalistuneen palkkatyön ristiveto sekä tässä ristivedossa paikkaansa etsivä sotilaan työkyvyn uusintamisesta huolehtiva perhe. Materiaalis-regulatiivisen ulottuvuuden piirteet saivat erilaisia painotuksia Maavoimien esikunnassa ja Panssariprikaatissa, mutta sosiaalisen ja mentaalisen ulottuvuuden piirteet sisälsivät samoja elementtejä molemmissa yksiköissä. Maavoimien esikunnassa työn ja perheen suhteita järjestävän organisatorisen tilan ulottuvuuksien vuorovaikutus tuotti fyysisten rakenteiden ja sääntöjen sekä yksilöllisten tarpeiden kohtaamattomuutta, uusien sosiaalisten jakojen syntymistä organisaation sisälle sekä työn, perheen ja yksityiselämän eriytymistä. Näistä johtuvat muutos-paineet kohdistuivat tilan materiaalis-regulatiiviseen ulottuvuuteen tarpeena kehittää uusia käytäntöjä koskien työn tekemisen aikoja ja paikkoja. Sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat muutospaineet näkyivät ennen kaikkea erilaisina odotuksina työn ja perheen suhteiden järjestämiselle. Mentaalisen tilan osalta oli havaittavissa institutionalisoituneen kutsumustyön ja professionaalistuneen palkkatyön välisen ristivedon vahvistumista. Panssariprikaatissa organisatorisen tilan ulottuvuuksien vuorovaikutus näkyi niukkojen henkilöstöresurssien joustamista rajoittavina vaikutuksina, oman tulosyksikön erityisyyden vaalimisena sekä moninaisena neuvotteluna työn ja perheen paikoista sotilaan elämänkokonaisuudessa. Fyysiseen ulottuvuuteen tämä heijastui joustamis-mahdollisuuksien vaikeutumisena, mutta samaan aikaan työntekijälähtöisen jouston arvostamisena ja puolustamisena sekä työn ja perheen suhteiden järjestämistä helpottavien järjestelyjen hyödyntämisenä. Sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat muutospaineet näkyivät toisten työtaakan lisäämisen välttämisenä oman jaksamisen kustannuksella, eron tekemisenä suhteessa muihin tulosyksiköihin sekä erilaisten perheeseen liittyvien hoiva- ja huoltovastuiden näkymisen vahvistumisena työpaikalla. Mentaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat muutospaineet liittyivät yhteisvastuulliseen työn tekemiseen, ammatillistumisen vahvistumiseen sekä perheen merkityksen ja jaetun vanhemmuuden vahvistumiseen upseerien elämänkokonaisuudessa. Maskuliinisuuksien harjoittamisen osalta nousi esille, että organisatorisessa muutostilanteessa konventionaalisia maskuliinisuuksien harjoittamisen tapoja pyritään kollektiivisesti vahvistamaan ja ristiriitaisia rajoittamaan. Myös työn ja perheen suhteiden järjestämiseen liittyvien valintojen ja ratkaisujen yksilöllistämisellä, niin sanotulla oman valinnan retoriikalla, estetään vaihtoehtoisten maskuliinisuuksien harjoittamista. Panssariprikaatissa oli Maavoimien esikuntaa enemmän mahdollisuuksia erilaisten maskuliinisuuksien esiin nostamiselle. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että työn ja perheen suhteisiin kiinnittyvien maskuliinisuuksien harjoittamisen tapojen haastaminen on mahdollista vallitsevia maskuliinisuuksia toisaalla uusintamalla. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että työn ja perheen suhteissa on kyse institutionalisoituneen kutsumustyön ja professionaalistuneen palkkatyön ristivedosta, jossa perheen rooliksi jää yhtäältä pitää huolta sotilaan työkyvyn uusintamisesta ja toisaalta sopeutua muutoksiin. Samaan aikaan kuitenkin organisatoriset muutokset, joilla on yhteiskunnalliset kytköksensä, kyseenalaistavat tätä asetelmaa. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä työn ja perheen suhteiden käytännönjärjestelyjä sekä tehtäessä näkyväksi sosiaalisia odotuksia ja itsestään selviksi muuttuneita ajattelu- ja toimintamalleja. Puolustusvoimissa sotilaan toimintakyky on ymmärretty fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja eettisenä. Tutkimus antaa välineitä kaikkien näiden osa-alueiden pohtimiseen työn ja perheen suhteiden näkökulmasta. Tutkimuksen anti työn ja perheen suhteita koskevalle tutkimukselle liittyy ennen kaik-kea tilateoreettisen sekä tilateoreettisen ja sukupuolianalyysin yhdistämisen hyödyntämiseen. Tilateoreettinen lähestymistapa mahdolllistaa kokonaisvaltaisen teoreettisen viitekehyksen työn ja perheen suhteiden tarkastelulle.Recent social changes and transformations have made the relationship between work and family an increasingly topical and multifaceted issue, particularly in the context of work organizations and gender relations. This study explores the interface of paid work and family among men engaged in military work at two units of the Finnish Defence Forces (FDF), the Army Command and the Armoured Brigade. From a work and family point of view, the FDF constitutes a peculiar work environment: it is an institutionalized organization that is closely identified with the state and its security policy. Military personnel are confronted with many specific regulations and standing orders in addition to social norms and expectations. In the 21st century, work and family issues have emerged widely in organizational and public debate. One significant cause of this increased attention is the implementation of reforms that have resulted in major structural changes, which in turn have affected the prospects and preconditions of the individual employee to arrange his or her work and family relationships. Thus far, there is little research on how Finnish soldiers manage to arrange their everyday lives. This study is situated in the fields of sociology of work (more accurately sociological work-family research), organization studies, and gender studies. In the theoretical framework of the study, I combine theorizations of space and gender. The data consist of group, individual, and expert interviews (29 altogether) and official materials collected from the Army Command, the Armoured Brigade, and the De-fence Command. The data sets are analysed by employing content and discursive analytical methods. I approach the interface of work and family from working life and organizational perspectives. Firstly, I examine what kinds of practices and processes that organize soldiers’ interface of work and family can be found at the Army Command and the Armoured Brigade. Secondly, I examine how these practices and gender are intertwined and shape each other. With reference to the first issue, I analyse the main features of the material-regulative, social, and mental dimensions of the organizational space of work and family at the studied units, and the ways they interrelate. In order to address the second issue, I explore how gender is present in the practices and processes that organize the interface of work and family and how male soldiers negotiate mobilizing masculinities. According to my findings, the material-regulative dimension of the organizational space for work and family featured greedy and generous flexibility, mobility, economic rationality, and workload. Employer and employee driven flexibility was an important part of daily work, like mobility, which was common on daily and weekly bases, especially in the Army Command. Changes in work arrangements and careers were considered from an economic perspective. The workload was described as heavy, and the rhythm of work and the prioritization of tasks were employer-driven. The social dimension of the organizational space for work and family involved homosociality and hierarchy. Homosociality appeared as solidarity between men and the use of humour tinged with sexual innuendo and emphasizing heteronormativity. Hierarchy based on military ranks, responsibilities, and duties related both to supervisors and subordinates. The mental dimension of the organizational space for work and family was constructed by the tension between the institutionalized vocation and professionalized paid work. The family was given the role of the adjuster whose role was to take care of the reproduction of the soldier’s daily work ability. At the Army Command, the interplay of the dimensions of the organizational space of work and family showed that material-regulative elements did not completely match the individual needs of work and family. The employer was expected to develop new regulations and arrangements to support the interface of work and family, because reorganizing and relocating the Army Command had forced the personnel to reorganize their living arrangements, among other things. The restructuring of Army Command not only challenged the material-regulative dimension of the organizational space of work and family, but also generated new social divisions in the workplace, causing challenges to homosociality. The Army Command was undergoing developments that divided work, family, and private life into different life spheres. This reflected on the mental dimension of the organizational space of work and family by reasserting the tension between the institutionalized vocation and professionalized paid work. At the Armoured Brigade, the interplay of the dimensions of the organizational space of work and family appeared in the consequences of the meagre human resources, which restricted flexibility for work and family issues. Supervisors’ options to be flexible were limited, especially regarding manoeuvres and other actions outside the daily work at the garrison. Nevertheless, employee driven flexibility was considered to be very important and seen as worth defending. Increasing the workload of colleagues was avoided at the expense of one’s own well-being. The interplay of the dimensions of the organizational space of work and family also emerged as cherishing the speciality of the unit and as negotiations of the spaces of work and family in the soldier’s life course. The unit was seen as the land of milk and honey and different from other units, in which the cultural climate and flexibility for work and family needs was thought not to be so employee-friendly. In the Armoured Brigade, the interplay of the dimensions of the organizational space of work and family also caused pressures on the joint methods of working around shared aims, and reinforced the professionalization of work and the importance of family and shared parenthood in the soldier’s life course. The findings indicate that in circumstances of organizational change, conventional ways of mobilizing masculinities are collectively reasserted, while ways of mobilizing masculinities that are inconsistent with convention are restricted. In addition, the individualization of the choices and decisions concerning one’s work and family arrangements – the so called freedom of choice rhetoric – was a way to hinder mobilizing alternative masculinities. At the Armoured Brigade, there were more prospects of mobilizing various kinds of masculinities than at the Army Command. However, mobilizing unconventional masculinities with connection to the interface of work and family was conceivable only by remobilizing dominant masculinities elsewhere. Among the main findings, this study shows that the interface of work and family involves a tension between the institutionalized vocation and professionalized paid work, in which the role of the family is to support and taken care of the soldier’s reproduction of daily work ability, as well as to adjust to the demands of the military organization. At the same time, organizing the work and family interface seems to have become a more individual question as communal support has diminished. Societal and organizational changes have brought the circumstances of soldiers closer to other wage earners in working life. This appears to reassert the tension between the institutionalized vocation and professionalized paid work. The findings of this study can be utilized by the FDF when developing work and family practices and tangible arrangements, but also by other work organizations. The findings also provide resources to consider social and mental beliefs, assumptions, and conceptions, and their consequences for soldiers’ private lives. In the FDF, the soldier’s ability to function is understood as an ensemble of physical, psychological, social, and ethical abilities. The study offers the tools to consider all of these dimensions from the work and family perspective. From the perspective of work and family research, the evidence has a wider significance in terms of utilizing and combining theorizations of space and gender