Onnistumisen edellytykset : Tampereen kaupungin valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä sen yhteydessä toteutettavan aluehallintouudistuksen myötä kaikki Suomen kunnat pohtivat tällä hetkellä tulevaisuuden kunnan roolia, tehtäviä ja asemaa. Isojen julkishallinnollisten uudistusten ympärillä käytävä keskustelu keskittyy usein vain uudistamisen periaatteisiin ja tavoitteisiin, hallitun muutoksen toteutuksen jäädessä keskustelussa toissijaiseksi. Tutkielman lähtökohtana on ajatus, että hallintouudistusten yhteiskunnallinen vaikutus syntyy toimeenpanon ja toimeenpanon valmisteluprosessien onnistumisesta, josta ei ole saatavilla tarpeeksi tutkittua tietoa valmistelijoiden tueksi. Tutkielmassa pyritäänkin vastaamaan kysymykseen, millaisia onnistumisen edellytyksiä tulisi huomioida hallintouudistusten toimeenpanon valmisteluprosesseissa. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan onnistumisen edellytyksiä Tampereen kaupungin uudistukseen valmistautumisen kautta. Hallintouudistukset perustuvat vahvalle ideologiselle luonteelle, mutta sen vastapainona on hyvinkin pragmaattinen ja operatiivinen toimeenpanon valmistelu. Kuntien suhtautuminen ja rooli uudistusten toteutuksessa on vaihdellut laajasti proaktiivisesta toiminnan kehittämisestä ja passiivisesta toiminnasta passiivis-agressiiviseen uudistamisen välttämiseen. Hallinnon uudistamisen kontekstissa tutkielmassa tarkastellaan kuntaa erilaisten edellä mainittujen suhtautumistapojen sekä 2000-luvun reformipolitiikan vaikutusten kautta. Kuntakontekstin lisäksi hallinnon uudistamisen teoreettisessa viitekehyksessä luodaan esiymmärrys hallintouudistuksista hallintojärjestelmien, hallintouudistusmallien ja hallinta-ajattelun kautta. Teoreettinen viitekehys painottuu kuitenkin tarkastelemaan hallintouudistusten luonnetta, prosessia ja sen keskeisiä haasteita, joita peilataan myös toimeenpanon valmisteluun. Tutkielmassa käytetään aineisto-, menetelmä- ja analyysitriangulaation sovelluksia tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Empiirisen tutkimuksen mukaan toimeenpanon valmistelua määrittivät kaupungin keskeiset edunvalvontakysymykset, edeltävien reformien taustat ja kokemukset aikaisemmista hallinnon sisäisistä uudistuksista. Toimeenpanon valmistelua edesauttoivat riittävä resursointi, osaamisen varmistaminen ja valmisteluun sitoutuminen. Konkreettista etua toimeenpanon valmistelulle nähtiin myös toteutetuista organisaatiomuutoksista, aikaisemmista yhtiö- ja tukipalveluratkaisuista sekä strategisessa vuosisuunnittelussa varautumisesta uudistuksen vaikutuksiin. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosvalmiutta vahvisti osaltaan myös kaupunkiin perustettu valmisteluprojekti, suhteet maakunnan valmistelijoihin ja henkilöstön laaja osallistuminen valmisteluun. Hallintouudistuksen operatiivisessa toimeenpanon valmistelussa oli kyse ongelmanratkaisusta ja ratkaisuvaihtoehtojen tuottamisesta, kun strateginen asioiden valmistelu tavoitteli uudistuksen toimeenpanossa toimintaedellytysten turvaamista. Johtopäätöksenä tutkielmassa esitetään, että toimeenpanon valmistelun onnistumisen edellytykset muodostuvat kokonaishallinnasta ja vahvasta ohjaustunteesta, muutosvalmiudesta ja uudistumiskyvystä, valmistelun tavoitelähtöisyydestä sekä yhdyspintojen tunnistamisesta ja niiden rakentamisesta. Hallinnon uudistamisen näkökulmasta toimeenpanon valmistelun voidaan nähdä täydentävän osaltaan hallinnon uudistamisen diskurssia. Toimeenpanon valmistelu näyttäytyy kuitenkin vahvasti uudistuksen sisällöstä ja kontekstista riippuvaisena. Toimeenpanon valmistelun vaikutus koko hallintouudistuksen onnistumiselle tunnistetaan, mikä näkyy erityisesti aineiston perusteella riskien kattavana tunnistamisena ja koko hallintouudistusten haasteiden ilmenemisenä myös toimeenpanon valmistelussa