Päämies-agenttiteoria ja hyvä hallinto Suomen ja Ruotsin eläketoimijoissa

Hyvä hallintotapa, englanninkieliseltä nimeltään corporate governance, on noussut viime vuosina entistä tarkempaan tarkasteluun sekä julkiseen keskusteluun. Muun muassa talouskriisit sekä ikääntyvä väestö ovat nostaneet eläkerahastojen hallinnoinnin keskiöön. Hallintoon liittyen erityisesti eläkerahastojen toiminnan tehokkuus on ollut tarkastelussa. Yhtenä esimerkkinä hallintokeskustelusta ovat olleet eläkeyhtiöiden johdon palkkiot. Tutkielmassa vertaillaan Suomen ja Ruotsin työeläkejärjestelmiä ja niissä operoivia toimijoita. Tarkempaan tarkasteluun on valittu Suomen työeläkevakuutusyhtiöt, Ruotsin AP-rahastot sekä kaksi työmarkkinaeläketoimijaa Ruotsin työmarkkinaeläkejärjestelmästä. Tutkimuksessa käsitellään päämies-agenttiongelman ilmenemistä tutkielmaan valituissa Suomen ja Ruotsin työeläketoimijoissa. Lisäksi vertaillaan työeläketoimijoiden tapoja noudattaa Suomen ja Ruotsin hallinnointikoodeja, sisäisiä hallintomalleja ja johdon palkitsemista. Näkökulmana ovat yleisesti hyväksytyt corporate governance -ohjeet ja suositukset. Työeläkevakuutusyhtiöiden, AP-rahastojen sekä työmarkkinaeläketoimijoiden hallintomalleja tarkastellessa lakien, lain esitöiden ja kirjallisuuden perusteella on selvää, että mikäli tutkielman teoriana toimivaa päämies-agenttiongelmaa halutaan vähentää, tulee työeläkevakuutusyhtiöiden, AP-rahastojen ja työmarkkinatoimijoiden hallintomalleissa ottaa huomioon kaikille työeläkejärjestelmille ominaiset piirteet. Itse päämies-agenttiongelman huomattiin vaikuttavan työeläketoimijoissa monilla eri tavoilla, sekä monen eri osapuolen välillä. Päämies-agenttiongelman voidaan myös todeta olevan erilainen eläkerahastoissa, kuin pörssiyhtiöissä. Kuitenkin työeläkevakuutusyhtiöiden ja työmarkkinaeläketoimijoiden päämies-agenttiongelman voidaan nähdä olevan lähempänä pörssiyhtiöiden päämies-agenttiongelmaa kuin AP-rahastojen. Kaikkien vertailussa olleiden organisaatioiden hallintomallien voidaan todeta olevan teoriaan peilattuna hyviä ja noudattavan pääasiassa corporate governance -suosituksia. Kuitenkin yksittäisiä parannettavia asioita löytyi, kuten esimerkiksi AP-rahastojen hallituksen nimeämisprosessi, jonka läpinäkyvyyttä tulisi parantaa. Lisäksi löytyi eroja toimijoiden välillä, kuten hallintoneuvoston käyttö työeläkevakuutusyhtiöissä sekä erot valiokuntien käytössä. Toimijat noudattavat maidensa hallintokoodeja comply or explain -periaatteen mukaisesti, joka tarkoittaa, että yhtiö voi poiketa jostain suosituksesta, mutta tällöin sen tulee antaa perustelut poikkeamiselle. Koodeista poikkeaminen johtui lähinnä toimijoita määrittelevistä laeista. Koodeista poikkeamisesta raportoiminen kuitenkin vaihteli toimijoilla. Johdon palkitsemisessa tarkastelussa olevat toimijat noudattavat myös pääosin corporate gorvernance -suosituksia. Kuitenkin tarkemmin esille tuotavina asioina nousivat palkkojen taso, sekä erot tulospalkkauksen käyttämisessä. Lisäksi palkoista raportoimisen taso vaihteli toimijoiden välillä