Tutkimus aikuisten suullisen englannintaidon kehityksestä ja opettajanakehittymisestä vapaassa sivistystyössä ja kolmannen asteen koulutuksessa

Tämä tutkimus tarkastelee aikuisten englannin suullista kielitaitoa ja opettajan ammatillista kehitystä työuran viimeisenä vuosikymmenenä. Englannin suullisen kielitaiton tutkimuksen kohteena oli, miten englannin opinnot tukevat aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua englanninkieliseen kommunikaatioon erilaisissa englantia käyttävissä yhteisöissä. Tutkimuksen kohdetasona oli vaihe, jolloin opiskelijoiden kielenhallinta jo antaa edellytyksiä puhumiseen tai kun huolimatta kyseisen tason yleisestä hallinnasta opiskelija ei kuitenkaan pysty suullisesti kommunikoimaan englanniksi. Tutkimusmateriaalia hankittiin haastatteluissa tutkija-opettajan suunnittelemien kahden rinnakkaisen vapaassa sivistystyössä toteuttamien englannin kurssien jälkeen. Ensimmäinen haastattelu toteutettiin kurssin päätyttyä ja toinen vuoden kuluttua, jolloin saatiin tietoa kurssin vaikutuksesta opiskelijoiden englannin käyttöön. Lisätutkimusmateriaalina olivat opettajan päiväkirjat, jotka myös palvelivat opettajana kehittymistä. Sen tutkiminen jatkui spontaanisti runsaan kahden vuoden aikana kirjoitettujen päiväkirjojen tuella opettajan päätoimisessa työssä ammattikorkeakoulussa. Siellä tätä postempiiristä tutkimusta edistivät keskustelut ja yhteistyö toisten opettajien kanssa sekä työskentely ja keskustelut opiskelijoiden kanssa. Tämä jakso syvensi ja rikasti opettajan ammatillista kehittymistä ja vahvisti käsityksen siitä, että tutkimus vieraan kielen kielitaidon kehittämisestä yhdessä aikuisoppilaitostyypissä hyödyttää aikuisopettajan ammatillista kehitystä muissa oppilaitoksissa, mikä vahvistaa valitun tutkimusjärjestelyn oikeutusta. Tutkimusfilosofia ja päätökset tutkimusmateriaalin käsittelystä muotoutuivat tutkimuksen edistyessä. Tutkimus, joka alkoi laadullisena tutkimuksena, sai lisääntyvässä määrin vaikutteita hermeneutiikasta, erityisesti Gadamerin filosofisesta hermeneutiikasta. Gadamerin käsitykset koskien ymmärtämistä tulkintana, ennakkokäsitystä, ihmiseen historiallisuutta, kieltä, ymmärtämistä, osallistumista ja dialogia liittyivät sekä tutkimiseen että sen kohteisiin. Tässä tutkimusfilosofiassa alussa omaksutut teoreettisen ja käytäntöön liittyvät käsitykset kieliopinnoissa ymmärretään ennakkokäsityksinä, jotka kehittyvät tutkimuksen kuluessa. Tutkimus suullisen englannintaidon kehittymisestä osoitti, että runsaat ja helposti avautuvat mahdollisuudet englannin puhumiseen, runsas osallistuminen ja ennen kaikkea, hyvä opiskeluilmapiiri ovat äärimmäisen tärkeitä tällaisella kurssilla. Sellainen ilmapiiri innostaa opiskelijoita, poistaa pelkoja, rohkaisee opiskelijoita kohtaamaan vaikeuksiaan ja jopa jakamaan niitä ja keskustelemaan niistä. Erityisen tärkeää ryhmissä, joissa osallistujien englannin tiedot ja kyky käyttää englantia ovat hyvin erilaisia, vapaus valita sanottavansa sekä jatkuva parien ja ryhmien vaihto edistävät oppimista. Nämä opinnot sekä osoittivat että lisäsivät esimerkiksi sellaisia opiskelijoiden henkisiä voimavaroja kuten autonomisuutta, motivaatiota, tietoisuutta englannin kielestä, sen oppimisesta ja itsestä sen opiskelijana. Opettajan ammatillinen kehitys hänen itsensä suunnittelemana ja toteuttamana toi lisääntyvää ja päivitettyä teoreettista tietoa ja oman henkilökohtaisen teorian jatkuvan kehittämisen. Se puolestaan teki omien käsitysten tutkimisen merkitykselliseksi ja toi innostusta opettajuuteen. Osallistuminen, eettinen pohdinta, dialogi ja kuunteleminen tulivat keskeisiksi opettajana kehittymisen ulottuvuuksiksi. Lopuksi voidaan todeta, että tutkimuksena toteutettu opettajan ammatillinen kehittyminen on merkityksellistä uran viimeisenäkin vuosikymmenenä ja siitä hyötyvät myös opiskelijat.This research deals with oral English communication among adults and the professional development of the teacher during the last decade of her career. The research in oral English communication focussed on the question of how English studies support adult students of English in entering English speaker communities with a prerequisite competence level or, having achieved the target level, still lack proficiency in speaking English. The research process began with two 45-hour parallel English courses designed and implemented by the teacher-researcher in liberal adult education. The data for answering this research problem were elicited through two interviews, one after the course and another 12 months later, revealing how the students achieved their aim as speakers of English. These data were supplemented by the teacher’s course diaries, which also served the teacher’s professional development. The empirical research was spontaneously followed by a postempirical research period within the researcher’s full-time occupation at a university of applied sciences (UAS), where the teacher’s professional development was supported by discussions and cooperation with colleagues, work among the students and conversations with them. The diary data for the teacher’s professional development at the UAS covered over two years. This period deepened and enriched the teacher’s professional development and revealed that a research study on the promotion of specific foreign language proficiency in one adult institution benefited the adult teacher’s professional development elsewhere and increased the justification of the whole research scheme. The research philosophy and the decisions on how the research aims would be explored only took their final shape during the research process. The research, which began as a qualitative study, became increasingly influenced by hermeneutics, in particular Gadamer’s philosophical hermeneutics. Gadamer’s conceptions of understanding as interpretation, prejudgement, human historicity, language, meaning, participation and dialogue served both the research activities and the research interests. According to the research philosophy, the initially assumed views of theory and practice in language studies and the point of departure for teacher development were understood as a prejudgement that developed during the research. The research on the promotion of oral English communication showed that plentiful, accessible opportunities for oral communication, ample participation and above all, a good study climate are extremely valuable characteristics of this kind of courses. Such an atmosphere inspires students, abolishes fears and encourages students to encounter their fears and even to share and talk about them. It is especially in groups where the participants’ English competence and proficiency differ that meaningful assignments and tasks of changing level, freedom in choosing what to say and continuously changing pairs and groups promote speaking. These studies both revealed and increased, for example, such mental resources as student autonomy, awareness of English, of learning, personal awareness and motivation. The teacher’s professional development through self-initiated development resulted in increased, updated theoretical knowledge, exploration of her beliefs as a teacher and continuing construction of her personal theory and enthusiasm as a teacher. Participation, ethical questioning, dialogue and listening became some of the leading issues in teacher development. To conclude, this research showed that the promotion of the teacher’s professional development as a research is meaningful and giving also in the last decade of the career and also benefits the students