Tietämyksenhallinnan huomioiminen kokonaisarkkitehtuurityössä

Suomen julkisessa hallinnossa on käytössä yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, jonka avulla koko organisaation toimintaa ja järjestelmiä voidaan kehittää ja hallita kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa yhtenäisen mallin mukaisesti organisaation toiminnan, tietotarpeet, tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut sekä niiden yhteentoimivuuden. Organisaation toiminnalle on tärkeää toimiva tietämyksenhallinta, mikä tarkoittaa että organisaation tietoa, tietämystä ja osaamista hallinnoidaan ja johdetaan tavoitteellisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä kuvaavassa arkkitehtuurimenetelmässä on kuvattu tietämyksenhallinnan prosessit. Tutkimuksen teoriatausta koostui kahdesta kokonaisuudesta. Organisaation tietämyksenhallinnan teoriat ja strategiat antoivat pohjan tietämyksenhallinnan prosessien tunnistamiselle, ja kokonaisarkkitehtuuriajattelun teoreettinen pohja hallintotieteiden näkökulmasta valotti tutkimusympäristön lainalaisuuksia. Materiaalina tutkimuksessa käytettiin Avoindata.fi-palvelusta kerättyjä Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja ohjausdokumentteja. Aineiston pohjalta analysoitiin, miten ohjeistuksessa on otettu huomioon tietämyksen tavoitteet, tunnistaminen, hankkiminen, kehittäminen, jakelu, käyttö, säilyttäminen ja mittaaminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, kartoittavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki tietämyksenhallinnan eri elementit huomioitiin kokonaisarkkitehtuuriohjeistuksissa, mutta maininnat tietämyksenhallinnasta olivat suurimmaksi osaksi implisiittisiä, eikä tietämyksenhallinnasta puhuttu eksplisiittisesti yhtenä organisaation ydintoimintana. Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että kokonaisarkkitehtuuri toimii tietämyksenhallinnan työkaluna tai katalysaattorina, mutta että ohjeistuksissa voitaisiin paremmin huomioida tiedon ja informaation hallinnan lisäksi tietämyksenhallinta