Akateeminen identiteetti uhattuna? Kansainvälisten yliopiston opettajien akateemisen identiteetin muodostuminen suomalaisella tieteen pelikentällä

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pyrkiä selvittämään sitä, millaisia vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymisellä, kansainvälisellä uravalinnalla sekä työssä mahdollisesti kohdatuilla uhkilla on yliopiston opettajien akateemiseen identiteettiin. Tutkimuksessa yhdistetään uudella tavalla sekä Pierre Bourdieun (1986) pelikenttäteoria että Glynis Breakwellin (1986) teoria identiteettiä kohtaavista uhkista. Identiteettiä tarkasteltiin erityisesti jatkuvuuden, erottautuvuuden ja itsetunnon identiteettiperiaatteiden avulla. Tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto hankittiin haastatteluiden avulla. Kerätty aineisto koostui kymmenestä haastattelusta, joista oli löydettävissä piirteitä sekä teema- että puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelut toteutettiin englannin kielellä, lukuun ottamatta yhtä haastattelua, joka tehtiin suomeksi. Haastateltavat olivat samassa yliopistossa työskenteleviä uransa eri vaiheissa olevia tutkimus- ja opetustehtäviä tekeviä henkilöitä, jotka osallistuivat samaan opettamista koskevaan koulutukseen. Kaikki haastateltavat edustivat eri kansallisuuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että akateemista identiteettiä on mahdollista kuvata kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja symbolisen pääoman avulla. Kulttuurinen pääoma ilmeni aineistossa itsensä kehittämisenä, sosiaalisen pääoman puolestaan keskittyessä verkostojen luomisen tärkeyteen. Rahoitus nähtiin ensisijaisesti työn mahdollistajana, mikä kuvaa taloudellista pääomaa. Symbolinen pääoma näkyi arvostuksen saamisen tärkeytenä. Kansainvälistymisen rooli identiteetin rakentajana näyttäytyi ensisijaisesti pääomien keräämisen edesauttajana, ja siten myös akateemisen identiteetin jatkuvuuden mahdollistajana. Epävarmuutta kuvattiin pääasiallisesti myönteisessä valossa, mikä vahvistaa ajatusta epävarmuuden omaksumisesta osaksi identiteettiä. Aineistosta löytyi myös kielteisinä koettuja työhön liitettäviä mainintoja, jotka olivat tulkittavissa uhkiksi. Akateemista identiteettiä uhkaavat tekijät koskivat työhön liittyvää epävarmuutta, kulttuuriin sopeutumista sekä työn tekemiseen liittyviä ristiriitoja. Saatujen tulosten ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan väittää että uhkilla on merkittävä vaikutus akateemisen identiteetin muodostumiseen. Aineistosta löytyi joitakin selviytymisstrategioiksi tulkittavia käytäntöjä, joiden avulla koettujen uhkien kanssa pyritään elämään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi tarpeelliselta keskittyä tulevaisuudessa tarkemmin akateemista identiteettiä uhkaaviin tekijöihin. Uhkien perusteellisemman tutkimuksen perusteella olisi mahdollista selvittää, millaiset kielteisenä koetut tekijät vaikuttavat akateemisen identiteetin muotoutumiseen. Akateemista identiteettiä ohjaavien identiteettiperiaatteiden tutkimuksen avulla olisi tulevaisuudessa mahdollista kartoittaa työhön liitettäviä uhkia tarkemmin, ja saavuttaa tietoa siitä, mitkä ovat keskeisimmät identiteettiä ohjaavat periaatteet