Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen

Kirja haastaa pohtimaan sosiaali- ja terveysjohtamisen ajankohtaisia kysymyksiä, jotka asemoituvat toimialan uudistumiseen ja etenkin toimialan organisaatioiden johtamiseen. Teos käsittelee johtamiseen liittyviä uudistustarpeita, mutta myös johtamiseen linkittyviä teemoja kuten verkostoja, rakenteita, vuorovaikutusta, ammatillista asiantuntijuutta, tietokulttuuria, työn mielekkyyttä, kyvykkyyttä, monimuotoisuutta ja kokemuksellisuutta. Inhimillisesti tehokasta sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista pidetään helposti ristiriitaisena, koska inhimillinen ja tehokas koetaan usein toisilleen vastakkaisiksi ulottuvuuksiksi. Molemmille on kuitenkin nähtävissä synkroninen tilaus kehittyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa tarjotaan oivalluksia, kuinka inhimillisyys ja tehokkuus voidaan samanaikaisesti huomioida sosiaali- ja terveysjohtamisessa. Kirja sopii sosiaali- ja terveysalan johtajille, johtajaksi hakeutuville tai johtamista opiskeleville. Kirja koostuu mielenkiintoisista luvuista, joita ovat kirjoittaneet alan tutkijat eri tutkimuslaitoksista painottaen myös käytännön antia johtamiselle. Kirja on syntynyt Työsuojelurahaston, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien rahoittamassa tutkimuksessa. Ensimmäisessä luvussa käsitellään toimialan henkilöstöä koskevia muuttuvia ja uudistuvia vuorovaikutustilanteita. Tarkastelun perustana käytetään integroivaa näkökulmaa diskursiiviseen johtamiseen. Toisessa luvussa avataan autenttisuuden ja kokemuksellisuuden merkitystä sosiaali- ja terveysjohtamiseen. Kahdella näkökulmallaan luvussa inhimillisyys avautuu yksilön ja työyhteisön sosiaalisena todellisuutena, joka johtamisessa tulisi ottaa aiempaa selvemmin huomioon. Kolmannessa luvussa keskitytään sosiaali- ja terveysalan monimuotoisuuteen eli diversiteettiin johtamisen haasteena. Moniammatillisuus ja diversiteetin tasot kuvataan erilaisten merkitysten kautta, kuitenkin painottuen terveysalan johtamiseen. Neljäs luku lähestyy tulevaisuusorientoituneesti työn mielekkyyden ja mahdollisuuksien yhteyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamiseen. Luku asemoituu työn mielekkyyteen ja kompleksisuuteen terveyspalvelujen adaptiivisen johtamisen kautta. Viides luku keskittyy tietoperustaisuuden ja tietokulttuurin kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Erityisesti tarkastelussa ovat tiedon kriittiset ominaisuudet ja tiedon jakaminen sekä toisaalta tietokulttuurin rakentuminen ja yhteys johtamiseen. Kuudennessa luvussa käsitellään ajankohtaisesti kompleksisuuden teemaa. Kompleksisuus koettelee ja mahdollistaa eri tavoin sosiaali- ja terveysjohtamista, johon kirjoittavat tuovat alan organisaatiota käsitteellistäviä ja koskettavia näkökulmia. Seitsemäs luku liittyy kompetenssiin sekä palveluihin ja palveluiden kehittämiseen osana sosiaali- ja terveysjohtamista. Esimerkkinä käytetään hoitotyön kliinistä asiantuntijuutta, jonka mukaisesti kompetenssit palveluiden kehittämisessä avaavat laajemminkin toimialan asiantuntijuutta. Kahdeksannessa luvussa selvitetään uudistuvia verkostoja ja yhteistyörakenteita, joita sosiaali- ja terveysjohtamisessa kohdataan yhä enenevissä määrin. Luku osoittaa johtajan työn moninaisuutta ja -ulotteisuutta muun muassa hybridiorganisaatioiden näkökulmasta