Nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen yhteydessä olevat perhetekijät ja sosioekonomiset tekijät

Tämä pro gradu -tutkielma muodostui kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa oli kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen yhteydessä olevia perhetekijöitä ja sosioekonomisia tekijöitä aiemman tutkimustiedon avulla. Tiedonhaku tehtiin kotimaisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa sekä käsihakuna. Katsaukseen valittiin 21 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Tieto poimittiin ja teemoiteltiin alkuperäistutkimusten tulososioista tutkimuskysymyksen viitoittamana. Katsauksen tulosten mukaan nuori-vanhempisuhteen laatu oli yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen. Vanhemman riittävä valvonta oli yhteydessä nuorten vähäisempään ahdistuneisuuteen. Vanhemman emotionaalinen ja konkreettinen tuki nuorelle näytti suojaavan nuorta ahdistuneisuudelta, vaikka perheessä oli ahdistuneisuutta lisääviä tekijöitä, esimerkiksi heikko sosioekonominen asema. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli enemmän ahdistuneisuutta kuin valtaväestöllä, ja yhteys perhetekijöiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten ahdistuneisuuden välillä oli samankaltainen kuin valtaväestön nuorilla. Katsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhetekijöillä ja sosioekonomisilla tekijöillä on yhteys nuorten ahdistuneisuuteen. Tutkielman toinen osa oli julkaisuharkintaan lähetettävä tutkimusartikkeli: Perhetekijöiden ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys ammattiin opiskelevien nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen (Virpi Karjalainen, Anja Rantanen, Anni Matikka, Anna-Maija Koivisto, Katja Joronen). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattiin opiskelevien poikien ja tyttöjen itsearvioitua ahdistuneisuutta, ja selvittää perhetekijöiden, sosioekonomisten sekä muiden taustatekijöiden yhteyttä siihen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyä 2013, johon olivat vastanneet ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (n = 34776). Aineistoa kuvattiin frekvensseillä, prosenttiosuuksilla ja ristiintaulukoimalla sekä testattiin ?²-testillä ja logistisella regressioanalyysilla. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi tytöillä enemmän kuin pojilla. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ja kotoa saadun avun puute opiskelun vaikeuksiin olivat yhteydessä suurempaan ahdistuneisuuden esiintyvyyteen sekä pojilla että tytöillä. Vanhempien tietämättömyys nuoren viikonloppuiltojen viettopaikasta oli yhteydessä poikien lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Mikäli vanhemmat eivät tunteneet nuoren ystäviä oli puolestaan yhteydessä tyttöjen lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. Sosioekonomisista ja muista taustatekijöistä sekä poikien että tyttöjen lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen olivat yhteydessä vähintään toisen vanhemman työttömyys, nuoren oma tupakointi ja läheisen liiallinen alkoholin käyttö, sekä poikien osalta myös maahanmuuttajataustaisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattiin opiskelevien nuorten ahdistuneisuuteen on yhteydessä sekä perhetekijöitä että sosioekonomisia ja muita taustatekijöitä