Rakenteellinen sosiaalityö Satakunnassa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Satakunnan kuntien sosiaalipalvelujen palveluksessa olevien sosiaalityöntekijöiden asennoitumista rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen. Lisäksi tutki-muksessa oltiin kiinnostuneita, toteuttavatko sosiaalityöntekijät itse rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueita omassa työssään, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Rakenteellinen sosiaalityö on tässä tutkimuksessa määritelty yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksente-koon vaikuttamiseksi, jonka keskeisinä välineinä nähdään tiedon tuottaminen sosiaalisista hy-vinvointikysymyksistä, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen sekä julkiseen arvo- ja moraalikeskusteluun osallistuminen. Tutkimus oli kokonaistutkimus, jonka perusjoukkona oli Satakunnan kuntien sosiaalipalvelujen palveluksessa olevat sosiaalityöntekijät ja heidän lähiesimiehensä. Tutkimusaineisto kerättiin verkkolomakkeella ja kyselyyn vastasi yhteensä 47 vastaajaa. Aineiston analyysissä hyödyn-nettiin suorien jakaumataulukoiden kuvailun lisäksi keskiarvovertailua ja ristiintaulukointia. Sosiaalityöntekijät ja heidän esimiehensä asennoituivat myönteisesti rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueiden toteuttamiseen. Vastaajat olivat sitä mieltä, että sosiaalityöntekijöiden tulee pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Vastaajilla oli myös jaettu ymmärrys, että sosiaalityön painopistettä tulee siirtää korjaavasta toiminnasta sosiaalisia ongelmia ehkäisevään työhön. Tutkimuksen mukaan asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät osallistuivat harvoin sosiaalisen tiedon tuottamiseen ja sen välittämiseen päätöksentekijöille. Tiedon tuottamista vielä harvinai-sempaa oli julkiseen keskusteluun osallistuminen. Sosiaalityöntekijät tekivät säännöllisesti asi-akkaiden mobilisoimiseksi luokiteltavaa työtä, jos sitä tarkastellaan kollektiivisen tietoisuuden luomisen kautta. Toisaalta sosiaalityöntekijät hyödynsivät työssään yhteisöllisiä työmenetelmiä vain harvoin. Erityisesti työntekijän asema organisaatiossa määritti rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueiden toteuttamista, sillä esimiesten osallistuminen oli selvästi työntekijäasemassa olevia yleisempää. Tutkimus antoi viitteitä käytettävissä olevien resurssien, työkokemuksen, iän ja kuntakoon vaikutuksista rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueiden toteuttamiseen