Web-pohjaisten oppimisympäristöjen pedagoginen suunnittelu ja pedagoginen käytettävyys: kulttuuriset erot Afrikan ja Euroopan välillä

Tämä väitöskirja keskittyy tutkimuksiin web-pohjaisten oppimisympäristöjen pedagogisesta suunnittelusta ja pedagogisesta käytettävyydestä. Tähän tiiviisti linkittyviä teemoja ovat näiden ympäristöjen käyttäjähyväksyntä ja niiden käyttö ylemmän tason opetuksessa, mukaanlukien kulttuuriset kysymykset, jotka liittyvät opetusteknologioiden soveltuvuuteen käytettäväksi Afrikassa ja Euroopassa. Esitetyn tutkimuksen lopullisena tavoitteena on perustaa Länsi-Afrikan digitaalinen yliopisto, jonka avulla opetuksen saatavuutta voidaan parantaa ja tätä kautta vaikuttaa myös rauhan säilymiseen alueella. Tämän vuoksi väitöskirjan tulokset, suoritukset ja muut huomiot on tärkeä päästä hyödyntämään mainitun digitaalisen yliopiston rakentamisessa, joka on jo aloitettu. Tutkimuksissa tarkasteltiin opetusteknologian käyttöasteen eroja kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Tuloksia voidaan soveltaa teknologian pedagogisessa suunnittelussa, web-pohjaisten oppimisympäristöjen toteutuksessa, opetuksen järjestämisessä ja oppimisen tutkimuksessa. Tutkimuksen pääkysymykset keskittyivät kulttuurisiin ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat oppimisen toteutukseen digitaalisia välineitä käyttäen. Tutkimusta ohjaamaan valittiin teoreettiset kehikot ja mallit, jotka sopivat parhaiten sähköisen oppimisen suunnittelun ja käytettävyyden tutkimuksen tueksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin kulttuuristen erojen tunnistamiseen. Näitä tuloksia voidaan käyttää opetusmenetelmien valinnassa kohdeyleisöä mahdollisimman hyvin tukeviksi. Tutkimusmenetelmänä oli useamman menetelmän yhdistelmä (mixed-methods approach). Uusi yhdistelmämenetelmä, monitasoinen yhdistelmämenetelmämalli, esiteltiin osana väitöstutkimusta. Tätä kehitettyä menetelmää myös sovellettiin käytännössä. Lisäksi mallien pohjalta kehitettiin ohjeistoja ja suosituksia web-pohjaisten oppimisympäristöjen tehokkaaseen käyttöön. Tulosten perusteella oppijoiden suosimat menetemät ja oppimistyylit vaihtelivat, ja näihin vaikuttivat myös kulttuuriset kysymykset. Erityisesti havaittiin, että havaittu käyttökelpoisuus ja havaittu käytön helppous vaikuttavat suoraan afrikkalaisten oppijoiden asenteisiin näitä oppimisympäristöjä kohtaan. Tulokset vahvistivat, että kulttuuriset kysymykset ovat tärkeitä, jotta opetusteknologia tehostaa oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Tuloksista on myös nähtävissä, että soveltuvimmissa ratkaisuissa on eroa Afrikan ja Euroopan välillä. Tämän eron arvioidaan johtuvan eroista oppimiskulttuurissa sekä eroista web-pohjaisten oppimisympäristöjen hyväksymisessä ja käytössä.This dissertation focuses on studies on pedagogical design and pedagogical usability of web-based learning environments. Related themes are acceptance and use of web-based learning environments in higher education, including the cultural issues related to the appropriateness of using learning technologies among African learners and European learners. The ultimate goal of these studies is to establish a West African Digital University as a case for reconstructing education and seizing the peace premium towards promoting a culture of peace and tolerance in post-conflict situations in West Africa. Hence, findings, recommendations and comments from these studies are to be implemented in the proposed West African Digital University, which is already an on-going project in West Africa. The research studies investigated possible ways of reducing or closing the gap in the use of technology in the teaching and learning process between industrialised countries and sub-Saharan African and other developing countries. These studies aim at helping pedagogical designers, web-based learning environments technical usability designers, educators, and researchers consider cultural issues affecting the use of web-based learning environments. The main research questions of these studies focused on the factors and cultural issues, which influence a learning approach using digital-modules as study resources and associated discussion and reflection activities in a web-based course environment, and also focused on identifying African learners’ level of acceptance and use of web-based learning environment. The theoretical frameworks and models used to guide the research are the most relevant ones to e-learning design and usability and learning about cultural differences among countries. These are used in order to help learners accommodate inevitable changes in e-teaching and e-learning methodologies. The research made use of mixed-methods research methodology. A new mixed-method, multi-level mixed methods model was designed and used to get good results and insights into the phenomena studied. This multi-level mixed methods model design and a new model for comparison and measurement of affective and cognitive learning were used as guidelines and recommendations for the effective and efficient use of web-based learning environment. The results reveal and ascertain that there are various ways and styles in which learners learn and these various ways of learning are influenced by differences in the cultural values and learning cultures of learners, which have further effects on the use of web-based learning environments. The results also show that perceived usefulness, most importantly, and perceived ease of use are factors that directly influence African learners’ attitude to use of web-based learning environments. This dissertation contributes to and supports other findings of researchers in similar fields. For example, the results confirm that, to achieve effective use of technology in education, cultural issues need to be effectively considered. They, however, show that there are differences in the supposed best and most suitable pedagogical design and pedagogical usability of web-based learning environment for African learners and European learners because of differences in their learning cultures, and differences in their level of acceptance and use of web-based learning environments. The dissertation proposes dynamic and reflexive relationships between the phenomena that were studied