Sidosryhmäajattelun rooli kirjanpitolaissa -analyysi työ- ja elinkeinoministeriön mietinnöstä kirjanpitolain muutoksista

Suomen kirjanpitosääntelyyn on tulossa suuria muutoksia vuoden 2016 alussa. Muutoksien alkuunpanijana on ollut Euroopan Unionin direktiivin (2013/34/EU) vaatimukset, jotka on saatava osaksi kansallista kirjanpitosääntelyä. Samalla on mukaan otettu myös täysin kansallisia muutoksia kirjanpitosääntelyn päivittämiseksi nykyaikaan. Kirjanpitosääntely edesauttaa luotettavan, ajankohtaisen sekä oikean ja riittävän kuvan antavan informaation tuottamista ja käyttämistä. Sidosryhmät ovat laskentainformaation käyttäjiä ja siksi keskeinen osa kirjanpitosääntelyä. Kirjanpitoa ei tarvittaisi ollenkaan, ellei sidosryhmiä ja heidän tiedontarpeitaan olisi. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida sidosryhmäajattelun roolia Työ- ja Elinkeinoministeriön mietinnössä kirjanpitosääntelyn muutosehdotuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Sidosryhmäajattelun alaryhminä käsiteltiin olennaisuutta, pienyritysten erityispiirteitä, tiedonantoa, IFRS-harmonisointia ja kirjanpidon toteuttamisen selkeyttä. Tutkielma rajataan käsittelemään mietinnön muutosehdotuksia perusteluineen, eikä siinä oteta kantaa niiden muuttumiseen lopullisessa laissa. Muutosehdotuksista ei käsitellä esitysteknisiä muutoksia. Tutkielman tulokset esitetään tiivistetysti taulukossa jaoteltuna edellä mainittuihin alaryhmiin. Olennaisuus otetaan tilinpäätösperiaatteeksi ja sen nähdään vaikuttavan koko kirjanpitosääntelyyn. Olennaisuutta arvioidaan sidosryhmien tarpeita vasten. Pienyrityksille on luvassa helpotuksia. Tiedonantovelvollisuudesta halutaan pitää kiinni, eivätkä pienyrityksetkään saa siitä vapautusta, mutta julkaistavien tietojen määrä on suppeampi. Kirjanpidon toteuttamista selkeytetään, mahdollistetaan teknologianeutraali kirjanpito sekä korostetaan kirjanpitovelvollisen vastuuta. IFRS-harmonisoinnilla tavoitellaan vertailukelpoisuutta, laatua ja alempia kustannuksia. Kirjanpidon toteuttaminen selkeytyy vähentyneiden muutoskirjausten vuoksi ja IFRS-sääntely huomioi paremmin sijoittajien tietotarpeita