Viherkattojen toteutumisen liikkumavara osana rakentamisen prosesseja - tasapainoilua kaupunkirakenteen ja -luonnon rajapinnoilla

Viherkatto on uudenlainen kattoratkaisu ja viherrakenteen muoto, jonka tiedetään tarjoavan monipuolisia hyötyjä etenkin kaupunkiolosuhteissa. Viherkattojen hyödyntäminen esimerkiksi hulevesien hallinnassa on nostanut päätään viime aikoina Suomessa, mutta viherkatot eivät vielä ole vakiintuneet osaksi kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen keinovalikoimaa. Viherkattojen kaltaisten uusien ja vakiintumattomien ratkaisujen juurruttaminen osaksi käytäntöjä ei ole yksioikoista. Jos uudenlaisia viherrakenteen muotoja halutaan edistää, on tunnistettava niiden omaksumiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tämä tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa 1) kartoitetaan viherkattojen toteutumisen ulottuvuuksia kahdessa rakennushankkeessa ja 2) pureudutaan viherkattojen toteutumisen liikkumavaraan ja sen ehtoihin osana rakentamisen prosesseja. Keskeinen kysymys on, millaisin ehdoin ja missä rajoissa viherkatot voivat toteutua. Aineisto koostuu Tampereen Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskuksen ja Espoon Derby Business Parkin rakennushankkeissa mukana olleiden viherkattojen toteutumisen kannalta keskeisimpien toimijoiden teema- ja sähköpostihaastatteluista sekä kirjallisesta tutkimusaineistosta. Tapausten perusteella viherkattojen toteutuminen pohjautuu paikallisissa toimintatilanteissa määrittyviin reunaehtoihin ja niiden toimijakohtaisiin tulkintoihin. Viherkattojen toteutumisen liikkumavaran ehdoissa tulevat näkyviin sekä nykyiset toiminnan rajoitteet että mahdollisuudet toiminnan muuttamiseen ja kehittämiseen: yhtäältä tilanne- ja toimijakohtaisesti määrittyneet kattorakentamiselle asetetut uudet tavoitteet ja hyödyt ja toisaalta rakentamisen vakiintuneet periaatteet, kriteerit, rutiinit ja toimintatavat. Viherkattojen toteutumisen haasteet, mutta myös mahdollisuudet kiteytyivät niiden rooliin sekä kattorakenteina että kaupunkiluonnon elementteinä ja tasapainoiluun näiden kahden ulottuvuuden välillä. Rakennushankkeiden pilkkoutuneissa osavaiheissa eri toimijoiden näkemykset viherkattojen toteuttamisen reunaehdoista ovat vaihtelevia ja osin ristiriitaisia. Toteutumista ehdollistavat tekijät eivät ole yksiselitteisesti joko estäviä tai edistäviä, vaan niitä tulkitaan tilannekohtaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella oleellista on, että viherkattoratkaisu pystytään sovittamaan tilannekohtaisiin tarpeisiin ja eri toimijoiden päämääriin. Myös esimerkiksi yhteistoiminnan lisääminen rakennusprosessin eri toimijoiden ja osavaiheiden välillä, viherkatolle asetettujen tavoitteiden ja käytäntöihin sidotun tiedon jakaminen sekä erityyppisten esimerkkiratkaisujen ja standardien luominen voisivat olla keinoja onnistuneille viherkattototeutuksille. Kaupunkirakentamisen tavoitteiden uudelleen määrittely ja kaupunkiluonnon tuottamien monipuolisten hyötyjen tunnistaminen on keskeistä niin viherkattojen kuin mahdollisesti myös muiden viherrakenteen uusien muotojen toteutumiselle. Viherkattoja onkin syytä tarkastella osana laajempaa kaupungin viherrakenteen kehittämistä koskevaa keskustelua.Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3 vol 5