Kuntakapina - taustat, tavoitteet ja tulkinnat

Vuoden 2011 hallitusohjelmaan kirjattu tavoite koko maan kattavan kuntauudistuksen toteuttamisesta otettiin kunnissa vastaan suuren vastustuksen saattelemana. Kuntakapinaksi nimetty liike sai alkunsa nettiadressista ja kokosi pian taakseen kannattajia eri puolueista ja erikokoisista kunnista. Erityisen mielenkiintoista on se, että kapinaliikehdintä sai alkunsa hallituspuolueiden kuntaväen toimesta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuntakapinaa ilmiönä eli sen muodostumista, organisoitumista sekä liikkeen suurimpia huolenaiheita. Lisäksi pohditaan liikkeestä itsestään käytyä diskurssia julkisessa keskustelussa sekä vaihtoehtoja kuntaliitoksille. Tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu 150 kirjoituksesta, jotka ovat pääosin sanomalehti- ja aikakauslehtimateriaalia. Suurin osa on mielipidekirjoituksia, mutta aineistossa on mukana myös uutiskirjoituksia sekä asiantuntijahaastatteluja. Teoreettisena taustana käsitellään kunnallisen itsehallinnon oikeudellista taustaa sekä hallinnon uudistamista ja aikaisempia kuntiin kohdistuneita rakennemuutoksia, mutta hallinnon näkökulman lisäksi perehdytään kansanliikkeen määritelmään sekä paikallisen identiteetin merkitykseen. Kuntarakenneuudistuksen katsottiin uhkaavan kunnallista itsehallintoa sekä lähidemokratiaa ja sitä pidettiin jopa perustuslain vastaisena. Palvelujen pelättiin karkaavan kauas kuntalaisista. Valtionjohdon näkemys oli se, että kunnat ovat pelkkiä palvelujen järjestäjiä ja hallinnollisia rakennelmia, mutta kunnissa taas korostettiin kunnallisen itsehallinnon ja yhteisöllisyyden merkitystä. Kunta-alan asiantuntijatkaan eivät olleet yksimielisiä siitä, kuinka rakenneuudistus tulisi toteuttaa. Ongelmallista oli myös se, ettei hallituksella ollut selvää näyttöä uudistuksen hyödyistä. Kuntakapinassa on klassisen muutosvastarinnan piirteitä, mutta ilmiönä se on harvinaislaatuinen kannanotto kunnallisen itsehallinnon ja tutun ja turvallisen elinympäristön puolesta. Liikkeenä kuntakapina ei ole yhtenäinen vaikka alkuun se henkilöityikin muutamaan näkyvästi esillä olevaan kuntavaikuttajaan. Enemmänkin kuntakapina on kattokäsite kuntaliitoksia vastustavalle toiminnalle, jota toteutetaan eri tavoin ympäri Suomea. Kuntarakenneuudistus ei valmistunut viime vaalikaudella, joten vastustuksella saavutettiin myös tuloksia. On olemassa konsensus siitä, että rakennemuutoksia on tehtävä, mutta valtiovetoinen uudistus epäonnistui tavoitteissaan, koska siltä puuttui kuntakentän tuki. Kenties kunnat ovat nyt löytäneet uuden tavan vaikuttaa suoraan valtionhallintoon, sillä kuntakapina on osoitus proaktiivisesta toiminnasta politiikan suunnan muuttamiseksi