Kuinka jaettu johtajuus ymmärretään ilmiönä koulun johtamisen teoriassa ja käytännössä? Tapaustutkimus neljässä eurooppalaisessa koulussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää jaettua johtajuutta kulttuurisesti erilaisissa kouluissa. Toisena tavoitteena oli selvittää, kuinka koulujen rehtorit ymmärtävät oman roolinsa johtamisen jakamisessa. Viitekehys rakentuu viimeaikaiseen koulujen johtamisen tutkimukseen ja erityisesti keskusteluun koulujen muutoksesta. Koulun johtaminen näyttäytyy monimuotoisena ilmiönä, jonka tutkiminen edellyttää moniulotteista ja monikerroksista tarkastelua. Nykykoulun johtamista ja siihen jatkuvasti kohdistuvia muutostarpeita tarkastellaan tehokkuuden, kestävyyden, eettisten ja pedagogisten näkökulmien avulla. Paradoksaalista on, että tutkittava ilmiö jaettu johtajuus on sekä tutkimuksen kohde että tutkimuksen väline. Jaettua johtajuutta on tutkittu ilmiönä ja aineistoa on kerätty Saksan, Kreikan, Viron ja Suomen neljän tapauskoulun kolmivuotisen EU:n Comenius-projektin aikana vuosina 2005–2008. Tutkimusmenetelmänä on käytetty etnografista tapaustutkimusta ja bricolagea. Koulujen rehtoreita haastateltiin ja koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat osallistuivat ryhmäkeskusteluihin. Oppilaiden laatimia kirjoitelmia, piirroksia, sarjakuvia ja videoita käytettiin valottamaan jokaisen koulun kulttuuria johtamiskulttuurin takana. Raportti on tapauskouluista kirjoitettu narratiivinen kuvaus koulujen erilaisista johtamiskultuureista. Tutkimuksen tärkein tulos on, että vaikka kulttuuri rajoittaa uusien johtamismallien käyttöön ottoa kouluissa, uusia merkityksiä jaetulle johtajuudelle voidaan pohtia ja opiskella yhteistyössä toisten koulujen kanssa. Verkostoituminen ja erilaiset tiimien muodostamiset luovat mahdollisuuksia ymmärtää erilaisuutta koulun sisällä ja koulujen kesken. Samankaltaisuudet ja erilaisuudet päätöksenteon prosesseissa ja niihin osallistumisessa näyttivät olevan sidoksissa kulttuureihin. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallisuus päätöksenteossa osoittautui varsin vaatimattomaksi suomalaisessa ja virolaisessa koulussa, kun taas saksalaisessa ja kreikkalaisessa koulussa vanhempien osallisuus näkyi päätöstenteossa. Kaikissa tutkimuksen tapauskouluissa oppilaiden osallisuuden lisääminen päätöksenteon prosesseissa näyttää asettavan tulevaisuuden koulun johtamiselle ja erityisesti jaetulle johtajuudelle suurimman haasteen.The main aim of the research was to gain an understanding of the phenomenon of shared leadership in culturally different school contexts. Another aim was to find out how school leaders understand their part in sharing leadership. The framework builds on recent research on school leadership and discussions on change in particular. The very essence of school leadership implies a high degree of multifacetedness and multilayeredness due to the versatile character of the phenomenon itself. Effectiveness, sustainability and ethics along with the pedagogical perspectives enable a fresh approach to the constantly varying needs for a change in the whole concept and practice of school leadership of today. The methodological solutions of this research project were ethnographic case study and bricolage as a research design. Paradoxically, the phenomenon of shared leadership is the object of the study and main concept by which this research is conducted. The data were collected during a three-year-long EU project in the four case schools in Germany, Greece, Estonia and Finland. The heads of the schools were interviewed and the heads and the teachers and some students participated in the group discussions. Student essays, drawings, comic strips and videos were used to illustrate the school culture in each school. The report was written in a narrative form to offer an authentic picture of leadership and school life as experienced in different school cultures by the researcher. The most important finding of the research was that although a culture sets restrictions on implementing new models of leadership, new meanings of shared leadership could be reflected on and learned in collaboration with other schools. Networking and different forms of team building opened new ways of understanding diversity within and outside the school. Similarities and differences in the decision-making processes and participation in schools seemed to bond issues culturally. The role of the pupils and their parents turned out to be very weak in the Finnish and Estonian schools whereas the German and Greek ones presented a higher degree of parent participation in the decision-making. In all the case schools involved in the research project the issue of pupil participation in decision-making processes seems to present the greatest challenge for future developments to school leadership in general and the phenomenon of shared leadership in particular