Tunnetko Pitkän Hermannin? Erisnimien käännökset Sofi Oksasen Puhdistuksen näytelmä- ja romaaniversiossa

Erisnimet ja erityisesti erisnimialluusiot ovat hyvin kieli- ja kulttuurisidonnaisia eikä niiden välittämiä sivumielteitä ja viittauksia voi yleensä kyseisen kieli- ja kulttuuripiirin ulkopuolinen henkilö täysin ymmärtää. Vahvan kulttuurisidonnaisuutensa vuoksi erisnimet muodostavat usein mielenkiintoisia käännösongelmia, joiden käännösstrategioihin perehtymällä voidaan tarkastella myös laajemmin koko käännöksen käännöstapaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, vaikuttaako käännettävä tekstilaji käännöksen kotouttamis–vieraannuttamisasteeseen (domestication/foreignization). Tutkimusalue on rajattu erisnimiin ja niiden kääntämisessä käytettyihin strategioihin. Tutkielma on toteutettu tapaustutkimuksena, jonka aineistona on käytetty Sofi Oksasen Puhdistuksen näytelmä- ja romaaniversiota sekä niiden amerikanenglanninnoksia. Analyysissa käytetään kvantitatiivista metodia yhdistettynä yksityiskohtaisiin kvalitatiivisiin esimerkkeihin. Romaani- ja näytelmäversion lähdetekstistä kerättiin kaikki erisnimet ja käännöksistä niiden vastineet. Löydökset jaoteltiin tämän jälkeen Ritva Leppihalmeen erisnimialluusioiden käännösstrategialuokittelun pohjalta johdettuihin neljään kategoriaan: säilytys, lisäys, poisto ja korvaus. Näiden kategoriat arvotettiin edelleen Anu Viljanmaan luoman kotouttamis– vieraannuttamistaulukon avulla, minkä ansiosta pystyttiin vertailemaan näytelmä- ja romaanikäännöksen käännöstapaa kotouttamisen ja vieraannuttamisen suhteen kokonaisuutena. Tutkimuksessa selvisi, että näytelmäkäännöksessä on käytetty kokonaisuutena kotouttavampaa käännöstapaa kuin romaanikäännöksessä. Kaikkein vieraannuttavinta käännösstrategiaa on käytetty romaanikäännöksessä enemmän kuin näytelmäkäännöksessä kun taas lähes jokaista kotouttavampaa strategiaa on käytetty enemmän näytelmäkäännöksessä. Tulokset osoittivat, että näytelmäversion kotouttavampi käännöstapa johtuu tekstilajien välisistä eroista ja näytelmäkääntämisen erityisyydestä. Lisäksi tulokset vahvistivat jo aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset, joiden mukaan tavanomaisia erisnimiviittauksia vahvemmin kulttuurisidonnaiset erisnimialluusiot käännetään keskimäärin kotouttavammalla käännösstrategialla