Monikansallisen yrityksen markkinaehtoinen siirtohinnoittelu menetelmän kehittäminen, implementointi ja dokumentointi, Case- tutkimus

Maailmankauppa on kehittynyt nopeasti viime vuosikymmeninä ja vauhdittanut näin erilaisten maantieteellisesti hajallaan olevien konsernirakenteiden syntymistä. Monikansallisten yritysten merkitys kaupankäynnissä on kasvanut ja nykyisin suurin osa maailmankaupasta tapahtuu kansainvälisten konsernien sisällä. Siirtohinnoittelu on tärkeä osa konsernien sisäistä kauppaa. Siirtohinnoittelulla on suora vaikutus mihin valtioon verotettava tulo kertyy, mikä on käytettävä verokanta, mikä yrityksen yksikkö on verotuksen kohteena ja kuinka suuri arvonlisäverokertymä valtioille allokoituu. Tämän vuoksi siirtohinnoittelu onkin ollut veroviranomaisten huomattavasti viime aikoina kasvaneen mielenkiinnon kohteena, jonka vuoksi myös yritysten on täytynyt ryhtyä kiinnittämään siirtohinnoitteluun aikaisempaa enemmän huomiota. Oman haasteensa siirtohinnoittelulle aiheuttaa yritysten ja verottajan siirtohinnoittelutavoitteiden erilaisuus. Konsernien intressit painottuvat mahdollisimman verotehokkaisiin siirtohintoihin, kun taas veroviranomaiset pyrkivät takaamaan oikeat verotulot valtiolle. Siirtohinnoittelukysymyksiä helpottamaan OECD on laatinut siirtohinnoitteluohjeet, joiden mukaan siirtohinnoittelussa tulee käyttää markkinaehtoperiaatetta. OECD:n ohjeiden tulkinnanvaraisuus aiheuttaa kuitenkin ongelmia monille yrityksille. Jos konsernin käyttämät siirtohinnat eivät vastaa verottajan näkemystä, voidaan tuloja joutua oikaisemaan tai yritykselle epäsuotuisimmassa tapauksessa seurauksena saattaa olla merkittävät veronkorotukset. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää kohdeyritykselle yrityksen intressit täyttävä markkinaehtoinen siirtohinnoittelumenetelmä noudattaen OECD:n sekä Suomen lainsäädännön siirtohinnoittelunormeja ja valmistella tarvittava siirtohinnoitteludokumentaatio koko konsernin käyttöön. Menetelmäksi valittiin uusiin liikevoittomenetelmiin kuuluva liiketoiminettomarginaalimenetelmä. Menetelmän valintaa tukee sen soveltuvuus yrityksen toimintaan ja helppokäyttöisyys. Muut menetelmät rajautuivat pois niiden sopimattomuutensa vuoksi yrityksen siirtohinnoittelulle asettamiin tavoitteisiin nähden hankalan sovellettavuutensa, menetelmiin tarvittavan informaation puutteen tai huonon kannattavuutensa takia. Tutkimuksessa huomattiin, että vaikka siirtohinnoittelumenetelmiä on tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan, vieläkään ei ole löydetty yhtä yhtenäistä siirtohinnoittelumenetelmää, joka soveltuu kaikkiin yrityksiin. Syinä tälle voidaan nähdä muun muassa yritysten rakenteiden ja strategioiden erilaisuus, jolloin siirtohinnoittelumenetelmät ovat aina yritys- ja tapauskohtaisia. Näin ollen tämänkään tutkimuksen tuloksia ei voida suoraan yleistää muihin tapauksiin