Mustasukkaiset tappajatalitintit. Inhimillistäminen ja metaforat luonnonvaraisia lintuja käsittelevissä mediateksteissä.

Tutkimus käsittelee eläinasenteita, joita media luonnonvaraisia lintuja käsittelevissä artikkeleissa välittää. Tutkimuksen aineistona on artikkeleita Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Ylen verkkosivuilta kahdeksan kuukauden ajalta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaista eläinkuvaa mediatekstit heijastelevat. Lisäksi linnuista käytettyjä metaforia on tutkittu kognitiivista metaforateoriaa ja kriittisen metafora-analyysin menetelmiä soveltaen. Pyrkimyksenä on ollut arvioida linnuista käytettyjen metaforien valinnan taustalla vaikuttavia tekijöitä, asenteita ja arvoja, tuomalla näkyväksi käytettyjä metaforia määrittävät piilometaforat , niin sanotut konseptuaaliset eli käsitteelliset metaforat. Kulttuurihistoria, tiede ja media vaikuttavat tapaan, jolla eläimiä määritellään. Tavat joilla eläimet käsitetään, vaikuttavat myös lainsäädäntöön. Suhtautuminen eläimiin on osa suurempaa asennekokonaisuutta, sillä kullekin ajalle tyypilliset eläinkäsitykset ovat osa todellisuuskäsitystä, jonka kukin sukupolvi määrittelee uudelleen. Aiemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että ihmisten eläinasenteet ja median välittämät eläinkuvat ovat hyvin kahtiajakautuneita ja ristiriitaisia. Toisaalta villejä eläimiä esitetään vaarallisina ja uhkaavina, toisaalta hyvin inhimillisinä. Median tavassa uutisoida villeistä eläimistä on havaittu personointiprosessin piirteitä. Tässä prosessissa eläimeen assosioidaan ihmismäisiä piirteitä niin, että raja ihmisen ja eläimen välillä vähitellen hälvenee. Vaikka personointiprosessin voidaan tulkita välittävän positiivista eläinkuvaa, tapahtuu se eläimen omien piirteiden kustannuksella. Tämän tutkimuksen perusteella median linnuista välittämä eläinkuva on hyvin ristiriitainen myös Suomessa. Lintuihin liitetään inhimillisiä, ihmiselle ominaisia piirteitä niin hyvässä kuin pahassa. Myös linnuista käytetyt metaforat olivat usein inhimillistäviä, paitsi riistalintujen osalta, joista käytettiin taloustermejä. Eläinten käyttäytymisen tulkitseminen ihmiskeskeisesti ihmisen näkökulmasta häivyttää eläimen eläimenä. Eläimen inhimillistäminen tekee eläimestä helpommin ymmärrettävän, mutta inhimillistävien kielikuvien tulisi perustua eläimen biologialle. Eläintä tulisi tulkita eläimenä, eläimen näkökulmasta